Häkämies: Cleantech-innovaatiot Suomen tärkein panos päästöjen vähentämiseen18.11.2011 – Fossiilisilla polttoaineilla tuotettiin viime vuonna edelleen 80 prosenttia maailman primäärienergiasta. Tämän energiapaletin historiallinen muodonmuutos kestävälle pohjalle on seuraavien vuosikymmenten suurimpia haasteita, totesi elinkeinoministeri Jyri Häkämies 17.11.2011 Energiateollisuus ry:n syysseminaarissa Helsingissä. – EU:n osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on jo nyt vain 11 prosenttia ja osuus laskee koko ajan. Euroopan, saati Suomen, tärkein panos ei olekaan se, miten ripeästi vähennämme omia päästöjämme, vaan se miten saamme puserrettua mahdollisimman paljon puhtaan tekniikan ja energiatehokkuuden innovaatioita, jotka ovat nopeasti kaupallistettavissa ja myytävissä kehittyviin talouksiin. Tämä Cleantech-klusterin kehittämisen näkökulma täytyy nostaa Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskiöön, korosti Häkämies. – Talouskriisin painaessa Eurooppaa täytyy ilmastopolitiikassa käyttää vain kaikkein kustannustehokkaimpia keinoja. Valitettava esimerkki tehottomasta säätelystä on Euroopan komission esitys energiatehokkuusdirektiiviksi. Siinä ehdotettu kaavamainen kolmen prosentin peruskorjausvelvoite julkisen sektorin rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi maksaisi Suomessa arviolta miljardin euroa vuosittain ja johtaisi järjettömässä vaiheessa tehtäviin korjausurakoihin. – Vielä pahemmin elämälle vieras on saman direktiiviehdotuksen velvoite sähkön myyjille vähentää asiakkaidensa energiankulutusta 1,5 prosenttia vuosittain. Kustannustehokas ohjaus nojaa taloudellisiin kannusteisiin, eikä siihen, että hallinnollisella määräyksellä pakotetaan yritys pyrkimään oman myyntinsä vähentämiseen, Häkämies muistutti. Direktiiviehdotus on esillä EU:n energiaministereiden kokouksessa Brysselissä 24. marraskuuta, jolloin Häkämies aikoo tuoda esiin Suomen kriittisen kannan. – Vaikka korostankin markkinaperustaisia ohjauskeinoja, en ole, päinvastoin kuin olen kuullut väitettävän, lähdössä avaamaan keväällä 2010 sovitun ns. risupaketin ydinpilareita. Uusiutuvan energian tuotantotukeen eli pääosin syöttötariffeihin varattuja määrärahoja olemme jopa kasvattamassa kuluvalle vuodelle varatusta 55 miljoonasta melkein kaksinkertaiseksi eli 98 miljoonaan euroon, kertoi Häkämies. – Uusiutuvan energian investointitukien myöntämisvaltuudetkin näyttävät siirtomäärärahojen ja tänään valtioneuvostossa hyväksytyn talousarviotäydennyksen myötä jopa hieman nousevan siitä 150 miljoonan euron tasosta, joka kuluvalle vuodelle budjetissa varattiin. – Niin sanotun kiinteän tuotantotuen poisto, arvoltaan noin 4,5 miljoonaa euroa vuodessa, on edellä mainittuihin verrattuna symbolinen kysymys, joka ei muuta sitä, että valtio satsaa uusiutuvaan energiaan ensi vuonna enemmän kuin koskaan on tehty. Lähde: TEM |