Ikä ymmärretään väärin työpaikoilla

Työn luonne on muuttunut radikaalisti viime vuosikymmeninä. Aiemmin työ kuormitti tekijäänsä fyysisesti, mutta nykyään enemmän psyykkisesti. Ikääntyviä miellyttävä uutinen on se, että heillä on juuri sellaiset taidot, joita nykypäivän työelämässä tarvitaan. Esimerkiksi tieto, taito ja asioiden päättelykyky kehittyvät vasta iän karttuessa.

Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Tomi Hussin mukaan ikääntyvät ihmiset eivät saa työpaikoilla sellaista arvostusta kuin ansaitsisivat. Syy vähäisempään arvostukseen johtuu historiasta juontuvasta ajattelutavasta, jonka mukaan ihmiset menisivät vanhetessaan jotenkin "pilalle".

– Nykyään yhä useammassa työssä tarvitaan ennen kaikkea älyllistä päättelykykyä ja asioiden laajempaa hahmottamista. On väärin, että ikääntyneimpiä työntekijöitä ei arvosteta työpaikoilla, sillä itse asiassa hehän ovat juuri karttuneen osaamisensa vuoksi erityisen tärkeitä ja arvokkaita työntekijöitä, Hussi toteaa.

Hussi ei näe ongelmana sitä, että vanhemmilla on oppikirjojen pänttäysajoista aikaa jo useampi vuosi tai jopa vuosikymmen. Moni työ opitaan vasta tekemällä.

– Koulunpenkiltä valmistuneilla on uusimmat tiedot, muttei käytännön työkokemusta. Työpaikoilla koulutuksessa olisi huolehdittava siitä, että kaikille on tasapuolisesti koulutusta tarjolla. Näin ikääntyvilläkin olisi tuoreimmat tiedot.

Laaja ikähaitari tuo ajattelukykyä

On ensiarvoisen tärkeää, että työpaikalla työskentelee eri-ikäistä porukkaa. Sujuva yhteistyö perustuu siihen, että työyhteisössä kunnioitetaan ja arvostetaan toisten erilaisia kokemuksia ja arvomaailmoja. Moninaisuus on myös yksi organisaation kilpailukyvyn tekijä.

– Silloin on kykyä havaita yhteiskunnan muutoksia paremmin ja nopeammin. Eri-ikäisillä on asioihin erilainen katsantokanta. Nuorilla työelämään tulevilla on kyky kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja. Heidän ideat uusien toimintatapojen soveltamiseen on nähtävä peilipintana, jonka avulla tunnistetaan jälkeenjääneet ajattelumallit, Hussi sanoo.

Kun työpaikalla on paljon eri-ikäisiä töissä, vaaditaan johtajaltakin kykyä johtaa eri elämäntilanteissa olevaa porukkaa. Yksi tärkeä asia on saada niin kutsuttu hiljainen tieto säilymään organisaatiossa.

– Karkeasti voidaan todeta, että alle 35-vuotiaille olisi tärkeää, että he voisivat oppia työssään vanhemmilta kollegoiltaan. Yli 55-vuotiaat kokevat mielekkäänä sen, että voivat olla nuoremmille mentoreina ja saavat jakaa käytännön kokemustaan, jota ei voida kirjoittaa tai pukea sanoiksi. He puolestaan voivat oppia nuoremmilta muun muassa ATK-taitoja. Sen sijaan 35–55-vuotiaiden kohdalla tulisi huomioida, ettei työ kuormita liikaa.

Miten työuria voidaan pidentää?

Suomessa on suhteellisen paljon työkyvyttömyyseläkkeitä. Keskimäärin täällä jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle vain 52-vuotiaana. Kun työuria pitäisi pidentää, on varhaiseen eläköitymiseen kiinnitettävä huomiota. Hussi on mielissään siitä, että erilaiset varhaisen tuen mallit ovat lisääntyneet työpaikoilla. Yksi keino on esimerkiksi ikävapaat: tiettyjä vuosia täyttänyt työntekijä ansaitsee vapaapäiviä. Ne auttavat palautumaan, mikä hidastuu fysiologisesti ikääntyessä. Jaksamisen kannalta työn mielekkyys on myös tärkeää.

– Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat ovat suurimmat syyt, joiden vuoksi töistä jäädään pois. Ikääntyneiden kokemuksen arvostaminen ja vaikutusmahdollisuudet ovat mielekkyyden kokemisessa tärkeitä seikkoja. Näihin asioihin tulisi kiinnittää huomioita johtamisessa, vaikkei silti voida päätellä, että varhainen eläköityminen johtuisi vain johtamisasioista.

Työuria pitäisi pidentää myös niiden alkupäästä. Lisäksi yhteiskunnalle olisi tärkeää, että työurat olisivat ehjempiä.

– Jos työurat olisivat ehjempiä ja yhtenäisempiä, yhteiskunta voisi saada satojen miljoonien eurojen säästöt, Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Tomi Hussi toteaa.