Tuottavuuden kehittäminen ja niukkuuden johtaminen edellyttävät hyvää esimiestyötä20.12.2011 Julkishallinnon johtamisen suurimmiksi haasteiksi nähdään tuottavuuden kehittäminen ja niukkuuden johtaminen. Tärkeimmiksi ratkaisuiksi ehdotetaan johtamis- ja esimiestaitojen painottamista esimiesvalinnoissa. Myös henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen nousivat tärkeiksi kohteiksi. Näin todetaan Sitran julkaisemassa Julkinen johtajuus -barometrissä. Julkinen johtajuus -barometri selvitti julkishallinnon johto- ja esimiesasemassa olevien henkilöiden näkemyksiä johtajuuden tilasta ja kehitysnäkymistä. Taloustutkimus Oy toteutti selvityksen ennakkoinformoituna puhelinhaastatteluna ja internet-kyselynä helmi-maaliskuussa 2011 Sitran toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 1237 henkilöä. Barometriin on sisällytetty tutkimuksen tulosten lisäksi tutkimusjohtaja Pauli Juutin ja organisaatiopsykologi Pekka Järvisen artikkelit. Henkilöstöresurssit huolettavatJulkisen johtamisen toimintaedellytysten arvioi vain hiukan useampi parantuneen (40 prosenttia vastaajista) kuin heikentyneen (33 prosenttia) viimeisten kahden vuoden aikana. Aluehallinnossa kehitys nähdään heikoimpana (44 prosenttia arvioi heikentyneen, 32 prosenttia parantuneen) ja kuntasektorilla positiivisimpana (20 prosenttia arvioi heikentyneen, 49 prosenttia parantuneen). Ne, jotka uskovat johtamisen toimintaedellytysten heikentyvän, ovat huolestuneita tuottavuusohjelman, henkilöstön vähentämisen ja eläköitymisen myötä henkilöresurssien riittävyydestä ja siitä, onko yleensä mahdollista lunastaa asetetut tavoitteet, kun työn vaatimukset ja palvelutarpeet lisääntyvät. Kehityskeskustelut ovat laajalti käytössä, ja työn perustehtävän uskotaan yleensä olevan kaikkien työntekijöiden tiedossa. Tasa-arvoisuuteen kiinnitetään varsin yleisesti huomiota vastaajien organisaatioissa. Harvoissa organisaatioissa on käytössä toimiva kannustinjärjestelmä. Organisaatiotasojen välillä on melkoinen mielipidekuilu siinä, keskustellaanko organisaatiossa ongelmista ja puututaanko niihin. Samoin mielipiteet eroavat paljon sen suhteen, onko avainhenkilöt tunnistettu ja pyritäänkö heidät pitämään talossa. Johtamis- ja esimiestyö tärkein johtajuuden kehityskohdeEsitetyistä keinoista tärkeimmäksi arvioidaan johtamis- ja esimiestaitojen painottamista esimiesvalinnoissa (90 prosenttia). Seuraavaksi tärkeimpinä pidetään henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista (88 prosenttia), henkilöstön osaamisen kehittämistä (90 prosenttia) ja johtamisen ja esimiestoiminnan kehittämistä (89 prosenttia). Noin yhdeksän kymmenestä arvioi edellä mainituilla asioilla olevan vähintään melko paljon merkitystä johtajuuden kehittämisessä. Myös uusia toimintatapoja ja -malleja sekä yhteistyön kehittämistä yli perinteisten rajojen pidetään varsin merkityksellisinä. Muina keinoina julkisen johtamisen kehittämiseksi vastaajat ehdottavat muun muassa selkeämpää roolitusta ja rajoja poliittisen johdon ja virkamiesjohdon välille. Ammattimaisen johtajuuden vahvistamista korostetaan omana osaamisalueenaan erillään asiantuntijuudesta ja substanssiosaamisesta. – Tutkimus ja täydentävät artikkelit antavat meille arvokasta tietoa suomalaisen julkisen johtamisen ja laajemminkin suomalaisen johtamisajattelun kehittämiseen, toteaa johtaja Juha Kostiainen Julkishallinnon johtamisohjelmasta. – Hyödynnämme näitä tuloksia nykyisten hankkeidemme suuntaamisessa ja uusien valmistelussa. Tuloksista on varmasti hyötyä myös muille julkisen sektorin organisaatioille ja kaikille johtamisen kehittämisestä kiinnostuneille, summaa Kostiainen barometrin antia. Lähde: Sitra |