Blogin arkisto
Millä eväillä kansainvälisille markkinoille - pk-yritysten kansainvälistymisen haasteet07.02.2012 Suomalaiset uusiutuvan energian alan pk-yritykset tähtäävät kansainvälisille markkinoille, koska usein kotimarkkinat ovat riittämättömät kasvua hakeville. Kansainvälistyminen vaatii hyvän tuotteen, verkostoja ja pääomaa. Kotiläksyt on tehtävä ennen kansainvälisille markkinoille menoa. Tekesin Groove -ohjelman vuosiseminaarissa 2012 käsiteltiin alan pk-yritysten haasteita kasvaa ja kansainvälistyä. Suomessa on huippuluokan teknologista osaamista, mutta teknologian kaupallistamisessa ja yritystoiminnan kehittämisessä sen ympärille on vielä paljon opittavaa. – Kansainvälistymisprosessissa on otettava huomioon riittävä tieto kohdemarkkinasta, kilpailijat, toimintatavat, luotettava verkosto ja varautuminen viivytyksiin - pääomaa siis tarvitaan, Groove-ohjelman päällikkö Pia Salokoski summaa kansainvälistymisen haasteita. – Kansainvälisille markkinoille on helpompi edetä kotimarkkinan ja -referenssien kautta. Suomessa on kuitenkin paljon yrityksiä, joiden tuotteille ei kotimarkkinoita löydy tai markkina ei ole kotimaassa vielä auennut. Näihin yrityksiin pitäisi kohdistaa erityisiä tukitoimenpiteitä, Salokoski jatkaa. Suomessa on paljon toimijoita, niin julkisia kuin yksityisiäkin, jotka tarjoavan yrityksille palvelua kansainvälistymisen tueksi. Rahoitusta tarjoavien osuus on kuitenkin huomattavasti pienempi. – Tekesin kanssa voi tulla keskustelemaan kansainvälistymisen rahoituksesta mieluiten jo silloin, kun kansainvälistymistä vasta suunnitellaan, kehottaa Salokoski. Groove-ohjelman johtoryhmän jäsen, hallituksen puheenjohtaja Jussi Nykänen GreenStream Network Oy:stä toivoo Tekesiltä suurempaa riskin ottoa juuri varhaisen vaiheen yritysten rahoituksessa. Tekesin rahoitus nuorille innovatiivisille yrityksille edellyttää jo valmista liiketoimintaa. Nykäsen mielestä hyvät ideat pitäisi katsoa jo aiemmin. Verkostoilla vaikutustaKansainvälistymisessä rahoituksen ohella hyvä verkostoituminen on olennaista. Tarvitaan kansainvälisiä yhteyksiä, mutta myös suomalaisten toimijoiden verkostomaisempaa toimintatapaa. Seminaarin paneelissa tuotiin esiin Matti Alahuhdan lanseeraama Team Finland -verkosto, jolla olisi takanaan riittävän selkeä yhteinen strategia ja vahva ohjaus. Toinen idea on niin sanotun Israelin mallin soveltaminen Suomessa. Siinä isot verkostoveturit auttavat myös omina alihankkijoinaan toimivia pk-yrityksiä näiden omissa kansainvälistymispyrkimyksissä. – Globalisaatio on korvaamassa kansallisia klustereita arvoverkoilla, joissa yritysten prosessit ja jopa työtehtävät hajautuvat eri puolille maailmaa. Siksi Groovessa tavoitellaan kilpailukykyä yhdistämällä teknologioita ja palveluita liiketoimintakonsepteiksi, jotka tuottavat lisäarvoa loppuasiakkaille ja suomalaisten kanssa samoissa arvoverkoissa oleville kumppaneille. Ohjelma toteuttaa näin Tekesin strategiaa, jonka yhtenä painopisteenä on liiketoiminta arvoverkoissa. Yritysten kannattaa myös noteerata uusi arvoverkkohankkeiden rahoitusmuotomme. Sitoutumalla yritysten monivuotisiin, kokonaiskustannuksiltaan jopa 5-10 miljoonan euron kehityshankkeisiin tavoittelemme merkittävää elinkeinojen uudistumista, sanoo yksikön johtaja Kari Komulainen Tekesistä. Lähde: TEKES |