Ympäristötietoisesta puumiljöörakentamisesta suomalainen brändi01.02.2012 Suomalaisen puurakentamisen pääteemaksi halutaan nostaa korkeatasoisen arkkitehtuurin ja muotoilun yhdistäminen ympäristötietoiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Näin todettiin 31.1.2012 Helsingissä järjestetyssä Valtakunnallisen puurakentamisohjelman käynnistysseminaarissa, johon osallistuivat myös elinkeinoministeri Jyri Häkämies, työministeri Lauri Ihalainen ja maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Puurakentamisohjelman tavoitteena on nostaa moderni puurakentaminen nopeaksi ja kustannustehokkaaksi mahdollisuudeksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi myös suurimittakaavaisessa rakentamisessa. – Puukerrostalojen markkinaosuus on tarkoitus nostaa hallituskauden aikana vajaasta prosentista 10 prosenttiin. Tehtävä ei ole mahdoton, sillä eri puolille Suomea on suunnitteilla mittavia uusia, yli kaksikerroksisia puukerrostalokohteita, jotka sisältävät yhteensä noin 5 700 puukerrostaloasuntoa, kertoo puurakentamisohjelman vetäjä, kehittämispäällikkö Markku Karjalainen. – Tähän mennessä yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen yhdeksälle paikkakunnalle 14 kohteeseen yhteensä 32 taloa, joissa on 541 asuntoa. Seuraavat viisi taloa ja niiden 105 asuntoa ovat rakenteilla Helsingin Viikkiin. Puisia monikerroksisia työpaikkarakennuksia on rakennettu kolme; METLA-talo Joensuuhun; FMO (Finnforest Modular Office) Espoon Tapiolaan ja Metsähallituksen Pilke-talo Arktikum-talon viereen Rovaniemelle. – Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin maa. Noin 43 prosenttia maamme kaikista asunnoista on kerrostaloissa. Uudisasunnoista noin 40 prosenttia rakennetaan edelleen kerrostaloihin. Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja hallimaisissa rakennuksissa sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa ja lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa. – Puun käyttö lisääntyy, kun rakentamisen hiilijalanjälkeä halutaan pienentää. Tämä lisää kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa ja bioenergialähteenä. Kehitystä tukevat myös ERA17-linjaukset (Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017). – Puurakentamisen koulutus tulee saattaa pikaisesti ajan tasalle kaikilla tasoilla Suomessa, jotta suurimittakaavaisen puurakentamisen kasvavaan kysyntään voidaan vastata. Erityisesti ammattikorkeakoulujen puurakentamisen opetusta tulisi päivittää, koska 18 ammattikorkeakouluamme tuottavat valtaosan maamme rakennesuunnittelijoista ja rakentamisen työnjohtajista. Myös ammatissa toimivien suunnittelijoiden ja työnjohtajien puurakentamisjatkokoulutusta on lisättävä, toteaa Karjalainen. Lähde: TEM
|