Suomi kirii kohti energiatehokkaan rakentamisen kärkeä22.02.2013 Talojen energiatehokkuuden lisääminen pienentää tehokkaasti hiilijalanjälkeä etenkin täällä pohjolassa, jossa iso osa kulutetusta energiasta menee rakennusten lämmittämiseen. Suomi on toistaiseksi energiatehokkuusasioissa hieman pohjoismaisia naapureitaan jäljessä, mutta kiri on kova. – Suomalainen osaaminen rakennusten kaikkia sääoloja kestävän ulkovaipan tekemisessä on aivan huippuluokkaa. Olemme myös edelläkävijöitä esimerkiksi lämmön talteenotolla varustetun ilmanvaihdon käytössä. Viime kesänä annetut kokonaisenergiatarkasteluun siirtyneet energiatehokkuusmääräykset veivät meidät lainsäädännön osalta kertaheitolla kehityksen eturiviin, kertoo arkkitehti Kimmo Lylykangas, jonka arkkitehtitoimisto keskittyy lähes pelkästään passiivitalojen suunnitteluun. Parhaillaan Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykankaalla on suunnittelussa passiivitaloja noin 20 000 kerrosneliömetrin edestä ja niitä on valmistumassa noin 4 500 kerrosneliömetriä. Passiivitalot ovat erittäin vähän energiaa kuluttavia rakennuksia, jotka täyttävät sovitut tunnusluvut lämmitysenergiatarpeen, kokonaisprimäärienergiatarpeen ja ilmavuotoluvun osalta. Passiivitalo ei ole rakennuskonsepti tai standardi, vaan vapaaehtoisesti asetettava energiatehokkuustavoite. Passiivitalossa pieni energiantarve saavutetaan ulkovaipan ominaisuuksien avulla sekä ilmanvaihdon tehokkaalla lämmön talteenotolla. Vaikka viime kesänä voimaanastuneet hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen tähtäävät rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat herättäneet paljon julkista keskustelua, Lylykankaan mukaan valtaosa suomalaisista rakentajista haluaa rakentaa talonsa mahdollisimman energiatehokkaaksi – kunhan rakentamiskustannukset eivät nouse kohtuuttomasti. Rakentajat eivät välttämättä mieti hiilidioksidipäästöjä, vaan talon tulevia lämmitys- ja ylläpitokustannuksia. – Rakennustarviketeollisuuden tuotteet ovat kehittyneet voimakkaasti, joten energiatehokkaiden talojen rakentaminen tulee koko ajan edullisemmaksi ja helpommaksi, Lylykangas sanoo. Muut Pohjoismaat ja Saksa ovat edelläkävijöitä passiivitalojen ja muun kestävän rakentamisen tiellä, mutta uuden lainsäädännön myötä uusi rakennuskanta tulee pärjäämään verrokeilleen. Myös vanhat rakennukset muuttuvat hiljalleen energiatehokkaammiksi, kun korjausrakentamisen uudet energiatehokkuusmääräykset astuvat voimaan ensi kesänä. Lylykangas vakuuttaa, että järkevästi toteutetulla korjausrakentamisella vanhan talon energiankulutusta voidaan merkittävästi pienentää ilman, että korjauskustannukset nousevat pilviin. Monta vuotta Aalto-yliopiston arkkitehtiosaston opettajana toiminut Lylykangas on huolissaan arkkitehtien ja muiden rakennussuunnittelijoiden kestävän rakentamisen koulutuksen riittämättömyydestä. Hän on huolissaan siitä, pysyykö suomalaisten suunnittelijoiden koulutus ja osaaminen ajan tasalla, kun rakennettuun ympäristöön kohdistetaan yhä uusia vaatimuksia. Suunnittelun ohessa konsultointia harjoittava Lylykangas luennoi edelleen joillakin Aalto-yliopiston kursseilla sekä kiertää eri tilaisuuksissa kertomassa energiatehokkaasta rakentamisesta. 21.3. Lylykangas luennoi Vaasa EnergyWeekin yhteydessä järjestettävässä Energy and Buildings -seminaarissa. Teksti: Vaasanseudun Kehitys Oy, VASEK www.energyweek.fi |