Blogin arkisto
7 vinkkiä, joilla saat tiimisi loistamaanMaanantai 16.1.2023 - Eila Mäntyjärvi
Esihenkilöviestintä ja esihenkilön vuorovaikutustaidot ovat ratkaisevassa roolissa siinä, miten hyvin tiimi työskentelee ja miten hyvin sen tavoitteet täyttyvät. Esihenkilön viestintä- ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat työilmapiiriin, työssä viihtymiseen ja sitä kautta yrityksen tai organisaation tuloksiin. Hyvillä vuorovaikutus- ja viestintätaidoilla esihenkilö saa tiiminsä loistamaan! (Postaus sisältää lopussa myös kaupallisia linkkejä. Ne on merkitty *merkillä) Kahdenkeskinen keskustelu on ”rikkainta” viestintää, koska silloin voit keskittyä täysin keskustelukumppanisi sanalliseen ja sanattomaan viestintään |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Esihenkilö, esimies, johtaminen, viestintä, puhetaito, kuuntelu, tunneäly, vuorovaikutus, palaute, kannutaminen, kehittäminen, alainen, työyhteisö, johtaminen, päällikkö, delegointi, esiintyminen, kehonkieli, nonverbaalinen viestintä, vastaanotto |
Pidä vaikuttava puhe - muista eetos, paatos ja logos!Keskiviikko 26.10.2022 - Eila Mäntyjärvi
Hyvä puhe vangitsee kuulijansa ja jää mieleen. Mutta mistä syntyy puhe-esityksen voima? Yhteistyökumppanini Pauli Vuorio kertoo jokaisessa Vaikuttava puhe ja esiintyminen -koulutuksessamme yli kaksi tuhatta vuotta vanhoista vaikuttavan puheen peruspilareista eli eetoksesta, paatoksesta, logoksesta ja kairoksesta. Esittelen ne nyt myös Enerzian blogissa! Antiikin Kreikassa vaikuttaneen retoriikan eli puhetaidon kehittäjän Aristoteleen mukaan puheen voima syntyy ethoksesta, toisin sanoen puhujan olemuksesta, pathoksesta eli tunteiden herättämisestä sekä logoksesta eli vakuuttavasta ja loogisesti jäsennellystä sisällöstä. Ethoksen, pathoksen ja logoksen toimivasta yhteispelistä syntyy kairos, toimiva ajoitus, jolla puhuja vakuuttaa kuulijansa. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Esihenkilö, esimies, johtaminen, viestintä, puhetaito, kuuntelu, tunneäly, vuorovaikutus, palaute, kannutaminen, kehittäminen, alainen, työyhteisö, johtaminen, päällikkö, delegointi, esiintyminen, kehonkieli, nonverbaalinen viestintä, vastaanotto |
Johda viisaasti: 10 vinkkiä toimivampaan esihenkilöviestintäänMaanantai 6.6.2022 - Eila Mäntyjärvi
Johtamisella ja esihenkilötyöllä on valtava rooli työssä viihtymisessä, yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisessa ja tuloksen tekemisessä. Johtaminen ja esihenkilötyö ovat mitä suurimmassa määrin viestintää, joten ei ole ihme, että suurimmassa osassa organisaatioita sisäinen viestintä on yksi suurimpia kehittämisen kohteita. |
|
2 kommenttia . Avainsanat: Esihenkilö, esimies, johtaminen, viestintä, puhetaito, kuuntelu, tunneäly, vuorovaikutus, palaute, kannutaminen, kehittäminen, alainen, työyhteisö, johtaminen, päällikkö, delegointi, esiintyminen, kehonkieli, nonverbaalinen viestintä, vastaanotto |
Olet oikeasti esimies, jos vastaat myös alaisillesi delegoimasta suorituksestaMaanantai 29.9.2014 - Heikki Luoma
Toimitusjohtaja delegoi, valtuuttaa alaisensa tekemään osan työstä. Näin valtuutukset jatkuvat läpi organisaation kerros kerrokselta alemmalle tasolle. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Heikki Luoma, alainen, delegointi, esimies, tehdä parhaansa, valtuudet, valtuutus, vastuut |
Miten pitkä aikajänne työhösi kuuluu kertoo asemasi organisaatiossaMaanantai 22.9.2014 - Heikki Luoma
Yrityksen toimitusjohtajan tehtäviin kuuluu muun muassa yrityksen visio ja strategia, joiden aikajänne on muutamia vuosia. Suurissa yrityksissä toimitusjohtajan aikajänne on pidempi kuin pienissä yrityksissä. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Heikki Luoma, aikajänne, alainen, asema, esimies, johtamisjärjestelmä, organisaatio |
Ota mukaan, pidä mukana, auta eteenpäin!Perjantai 4.10.2013 - Juha Ahola
Työpaikan hygieniatekijät (nyt muuten ei puhuta puhtaudesta) vaikuttavat erityisesti siihen, miten työntekijä viihtyy. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juha Ahola, johtaminen, alainen, urakehitys, perehdytys, kannustus, motivointi |
Tankeroenglannilla pärjää paremmin kuin ilmanMaanantai 12.4.2010 - Oili Valkila Minä ainakin olen naureskellut tankerovitseille, joissa ulkoministeri Ahti Karjalainen töpeksi huonolla englannillaan. Anteeksi, en naura enää. Kun nyt 40–60-vuotiaat kävivät koulua, oli pakko tietää aktiivin imperatiivin partisiippi ynnä muu, ennen kuin saattoi suunnitellakaan suunsa avaamista kielten oppitunneilla. Piti rakentaa hienostuneet ja kulttuurisesti oikeaoppiset lauseet, jotta ne kehtasi lausua. Ja ne piti tietenkin lausua virheettömästi. Kaikki muu olisi ollut täysin naurettavaa. Onko siis ihme, jos kotimaassa kielitaitonsa oppinut aikuinen arkailee puhua ulkomaita?
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oili Valkila, kielitaito, Ahti Karjalainen, tankerot, uskallus, itsekritiikki, itsetunto, virheet, virheiden pelko |
Elämää ihmislaboratoriossaKeskiviikko 18.11.2009 - Miia Godwin Kun englantilaisille kertoo asuvansa Milton Keynesissä, saa vastauksekseen useimmiten kulmiakohottelevan merkityksellisen ahaan. Yleensä hätäilen korjaamaan: "En asu varsinaisesti kaupungissa, vaan sen liepeillä pienessä kylässä, joka on vain hallinnollisesti osa Milton Keynesiä." Eteläenglantilaisella 185 000 asukkaan Milton Keynesillä on ristiriitainen maine. Kaupunki on ollut vitsien kohteena 40 vuotta. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Miia Godwin, ulkomaat, ulkosuomalainen, asuminen, asuinalue, Milton Keynes |
Koronkiskontaa ja heikomman hyväksikäyttöäMaanantai 1.9.2008 - Ahti Pontinen Muutama suomalainen poliitikko ja poliitikkokandidaatti on ollut huolissaan pikavippejä tarjoavien yritysten lainojen koroista. Vuosikorko niissä nousee sellaiseksi, että sen voidaan ajatella olevan kiskontaa. |
|
2 kommenttia . Avainsanat: Mielipidekirjoitus, Pikavipit, Korko, Vuosikorko, verottaja, yhteiskunnan tuki verottajalta, verottajan ylivalta, suomalainen verottaja, verotus, |
Yrityksen hallitus valtuuttaa eli delegoi vastuun organisaation päälle, joka yleensä on toimitusjohtaja. Ainakin teoriassa toimitusjohtaja on vastuussa kaikesta, mutta hän ei voi itse tehdä kaikkea työtä.
Kuinka pitkä elinkaari työsuhteella on? Tietysti lähtökohtana on työntekijän omat tarpeet. Moni opiskelija hakee töitä tilapäisesti esim. vain kesän ajaksi. Uskon kuitenkin, että useat ihmiset hakevat sellaista työpaikkaa, jossa viihtyvät mahdollisimman hyvin. Ja on työnantajan intressin mukaista myös, että hyvät työntekijät pysyvät pitkään yrityksen palveluksessa.