Blogin arkisto
Johda viisaasti: 10 vinkkiä toimivampaan esihenkilöviestintäänMaanantai 6.6.2022 - Eila Mäntyjärvi
Johtamisella ja esihenkilötyöllä on valtava rooli työssä viihtymisessä, yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisessa ja tuloksen tekemisessä. Johtaminen ja esihenkilötyö ovat mitä suurimmassa määrin viestintää, joten ei ole ihme, että suurimmassa osassa organisaatioita sisäinen viestintä on yksi suurimpia kehittämisen kohteita. |
|
2 kommenttia . Avainsanat: Esihenkilö, esimies, johtaminen, viestintä, puhetaito, kuuntelu, tunneäly, vuorovaikutus, palaute, kannutaminen, kehittäminen, alainen, työyhteisö, johtaminen, päällikkö, delegointi, esiintyminen, kehonkieli, nonverbaalinen viestintä, vastaanotto |
Taikasanoja ja pari muuta pikku loitsuaTorstai 24.4.2014 - Pasi Rahikka
Minua kiehtoo ajatus uuden oppimisesta. Olen sitä mieltä, että osaamisen jatkuvasta kehittämisestä on hyötyä. Minusta jatkuva oppiminen on ainoa vaihtoehto onnistua tulevaisuudessa. Ja taikasanoissa on magiikkaa... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pasi Rahikka, kieli, oppiminen, sanat |
Blogin kirjoittamisen vaikeudestaTiistai 4.2.2014 - Kari Vahtolammi
|
|
2 kommenttia . Avainsanat: Kari Vahtolammi, blogi, kirjoittaminen, kehittyminen, kieli |
Vuorovaikutus on monimutkainen prosessiTiistai 1.2.2011 - Pauli Vuorio Retoriikalla on tärkeä merkitys kaikissa tapahtumissa, joissa keskustelet ihmisten kanssa. Et välitä vain sanoja ja merkityksiä, vaan herätät keskustelukumppanissasi monenlaisia tiedostamattomiakin tunteita. Äänensävy, äänen korkeus, puherytmi ja muut äänenkäytön osatekijät voivat joko edistää asiaasi tai kampittaa sitä. Äänesi on esiintymisen aseesi – tai heikkoutesi. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pauli Vuorio, viestintä, viestintätaidot, elekieli, kommunikaatio, kulttuurierot, persoonaerot viestinnässä, tulkinta, retoriikka, vuorovaikutus |
Lapset kielipolitiikan pelinappuloinaKeskiviikko 30.6.2010 - Tapio Prusti Opetusministeriön päätöksellä on 3.4.2009 asetettu työryhmä valmistelemaan perusopetuksen tuntijaon uudistamista. Työryhmä on jättänyt mietintönsä opetusministerille kesäkuun 2010 alussa. Kuumimmaksi perunaksi lienee muodostunut kysymys ruotsin kielen asemasta opetuksessa. Kaiken järjen mukaan olisi ruotsista tehtävä valinnainen muiden vieraiden kielten tapaan, mutta työryhmä on mietinnössään lähtenyt hölmöilylinjalle. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapio Prusti, pakkoruotsi, kielivalinnat, kielitaito, kielipolitiikka |
Tankeroenglannilla pärjää paremmin kuin ilmanMaanantai 12.4.2010 - Oili Valkila Minä ainakin olen naureskellut tankerovitseille, joissa ulkoministeri Ahti Karjalainen töpeksi huonolla englannillaan. Anteeksi, en naura enää. Kun nyt 40–60-vuotiaat kävivät koulua, oli pakko tietää aktiivin imperatiivin partisiippi ynnä muu, ennen kuin saattoi suunnitellakaan suunsa avaamista kielten oppitunneilla. Piti rakentaa hienostuneet ja kulttuurisesti oikeaoppiset lauseet, jotta ne kehtasi lausua. Ja ne piti tietenkin lausua virheettömästi. Kaikki muu olisi ollut täysin naurettavaa. Onko siis ihme, jos kotimaassa kielitaitonsa oppinut aikuinen arkailee puhua ulkomaita?
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oili Valkila, kielitaito, Ahti Karjalainen, tankerot, uskallus, itsekritiikki, itsetunto, virheet, virheiden pelko |
Softiksia, smoothieitä, pehmelöitä - mihin suomi on menossa?Maanantai 1.12.2008 klo 12:31 - Eila Mäntyjärvi Katoaako kaunis ja ilmaisuvoimainen kielemme kokonaan? Mikä kielessämme on vikana, kun yrittäjien ja mainosnikkareiden pitää vääntää kaikki englanniksi? Välillä käy sääliksi seniorikansalaisia, jotka eivät uutta "toista kotimaista" osaa, sillä ilman sitä ei Suomessa nykyään pärjää. Paras palvelu - myös Pirkanmaalla - toimii suomeksi. |
|
6 kommenttia . Avainsanat: Eila Mäntyjärvi, kieli, kielenhuolto, suomi, suomen kieli, suomennos, englanti, kirjoitustaito |
Dobroye utro on hyvää huomenta venäjäksi. Ai mistäkö nyt tuulee? Idästä tietysti. Haluan oppia uuden kielen, uusia taikasanoja. Ai miksikö? Koska niiden avulla on mahdollista tehdä ihmeitä. Kokea pieniä onnistumisia.
Blogin kirjoittaminen on loppujen lopuksi hyvin vaikeata. Itsellä on kaksi suurta estettä asialle: osaanko sanoa mitään kehittävää sekä vertaaminen muiden blogeihin. Eli perinteisesti suomalainenhan on tottunut pitämään kynttilää vakan alla ja myöskin on aika vaatimaton. Onneksi jopa kotimaisten blogien joukossa on niitä, joiden kirjoittajat ovat ylpeitä tuotoksestaan ja julkaisevat tekstejä esimerkiksi kirjan muodossa.