Palkan maksaminen

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan palkka on maksettava käteisenä tai jos niin on sovittu, työntekijän osoittamaan rahalaitokseen. Hallitus esittää työsopimuslakia muutettavan siten, että käteismaksu olisi mahdollinen vain pakottavista syistä. Tässä artikkelissa käsitellään tätä palkanmaksua koskevaa muutosta ja muuta työsopimuslain palkanmaksamista koskevaa sääntelyä.

Palkan maksuaika ja -kausi sekä palkan poikkeuksellinen erääntyminen

Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, eli esimerkiksi tuntipalkka, on palkka maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Muussa tapauksessa palkka on maksettava kerran kuukaudessa. Suorituspalkkaustyössä palkanmaksukausi saa olla enintään kahden viikon pituinen, ellei suorituspalkkaa makseta kuukausittain tulevan palkan yhteydessä. Jos suorituspalkkaustyö kestää yhtä palkanmaksukautta pitempään, on kultakin palkanmaksukaudelta maksettava työhön käytetyn ajan mukaan määräytyvä osa palkasta. Jos osa palkasta määräytyy voitto-osuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perusteella, saa tämän osan maksukausi olla edellä mainittua pitempi, kuitenkin enintään 12 kuukautta.

On huomattava, että työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on oikeus sopia työehtosopimuksella palkanmaksuajasta ja -kaudesta toisin.

Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona tai arkilauantaina, erääntymispäivänä pidetään lähinnä edellistä arkipäivää. Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sellaisena arkipäivänä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä, erääntymispäivänä pidetään niin ikään tätä lähinnä edeltävää arkipäivää.

Palkan maksaminen

Voimassaolevan lainsäädännön mukaan palkka on maksettava työntekijälle käteisenä tai jos niin on sovittu, työntekijän osoittamaan rahalaitokseen. Työnantaja vastaa rahalaitokseen maksamisesta aiheutuvista kustannuksista. Palkka on maksettava tai sen on oltava nostettavissa palkan erääntymispäivänä. Ehdotetun lakimuutoksen mukaan palkka olisi maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille ja vain pakottavista syistä palkka voitaisiin maksaa käteisenä. Lakiehdotuksen mukaan palkan olisi oltava työntekijän käytettävissä sen erääntymispäivänä. Tältä osin muutos on luonteeltaan vain tekninen. Työnantaja vastaisi palkanmaksutavasta aiheutuvista kustannuksista.

Pakottavat syyt, jotka sallivat palkan maksamisella käteisellä, liittyvät etenkin tilanteisiin, joissa ei ole mahdollista työnantajasta riippumattomista syistä maksaa palkkaa työntekijän pankkitilille siten, että se olisi työntekijän nostettavissa palkanmaksukauden päättyessä tai sovitussa ajassa.

Tällainen tilanne voi tulla useimmiten eteen silloin, kun työsopimus puretaan välittömin oikeusvaikutuksin. On myös mahdollista, ettei työntekijällä ole pankkitiliä, johon palkka voitaisiin maksaa tai ettei pankkitili ole työnantajan tiedossa. Myös hyvin lyhytkestoisten, päivän tai muutaman tunnin mittaisten työsuhteiden päättyessä palkan maksaminen käteisenä olisi mahdollista, jos muunlainen maksutapa johtaisi maksun viivästymiseen ja viivästysseuraamuksiin.

Jos palkanmaksun mahdollinen viivästyminen johtuisi työnantajan laiminlyönnistä, viivyttelystä tai muusta työnantajan vastuulle kuuluvasta asiasta, palkan maksaminen käteisenä ei olisi mahdollista. Työnantaja ei siis voisi vedota esimerkiksi siihen, ettei pankkitilillä ole riittävästi varoja palkkojen maksamiseen pankin välityksellä tai että palkkojen laskenta on muiden kiireiden vuoksi viivästynyt, ja maksaa palkkoja siitä syystä käteisenä.

Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Lakiehdotuksen mukaan käteisenä rahana maksetusta palkasta työnantajalla on oltava työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys.

Hallitus esittää työsopimuslain muutosten lisäksi, että kirjanpitolakia muutetaan. Kirjanpitolakiin ehdotetaan lisättävän säännös, jonka mukaan käteisenä rahana maksettua palkkaa koskeva työsopimuslaissa tarkoitettu työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys on päivättävä ja liitettävä kirjauksen perusteena olevaan tositteeseen. Tämän velvollisuuden laiminlyönti ehdotetaan sanktioitavaksi kirjanpitorikkomuksena.

Palkanmaksu työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi, ja loppupalkka on tuolloin maksettava, jollei palkanmaksusta ole sovittu toisin. Palkanmaksun viivästyessä työntekijällä on oikeus saada korkolaissa tarkoitetun viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa enintään kuudelta odotuspäivältä. Työntekijällä on oikeus saada palkkaa odotuspäiviltä ainoastaan työsuhteen päättyessä. Jos palkanmaksu viivästyy työsuhteen aikana, työntekijä on oikeutettu ainoastaan viivästyskorkoon.

Eräissä tilanteissa työntekijällä on oikeus palkkaan odotuspäiviltä vain, jos hän on huomauttanut työnantajalle suorituksen viivästymisestä kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Tällöin oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa työnantajalle varatun maksuajan kuluttua. Odotuspäivien palkan saaminen edellyttää työntekijän tekemää huomautusta silloin, kun saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai tällaiseen rinnastettavasta erehdyksestä.

Teksti: Suomen Pienyrittäjät, jäsentiedote