Työkyky ei synny rakenteista24.05.2013 Työterveyshuollon tehtävä on yksinkertainen: edistää työterveyttä ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia. Mutta työn luonne on muuttunut, raskaista fyysisistä töistä on siirrytty toimisto- ja etätöihin – myös työterveyshuollon rakenteiden olisi aika muuttua, kerrotaan uuden Telman laajassa teemajutussa. Atrialla Nurmossa toteutettiin työterveyden hanke, jonka tuloksena sairauspoissaolojen määrä putosi yli kolmanneksen. Yhteisillä toimilla ja omalla työterveyshuollolla säästöä on saatu vuosittain jopa kahdeksan miljoonaa euroa. Työterveyshuolto laajassa mitassa on kuitenkin kirjavaa, ja kaikkialla ei mene yhtä hyvin. Työterveyslaitoksen Vaikuttava työterveyshuolto -teeman johtaja Kari-Pekka Martimon mukaan työterveyshuollon suurimpia ongelmia on painopisteen lipuminen sairaanhoidon puolelle. – Sairaanhoidosta on tullut henkilöstöetu, joka vie resursseja lakisääteisiltä toiminnoilta. Sairaanhoidon korostuessa ongelmat työpaikoilla ja työyhteisöissä voivat jäädä hoitamatta, työlääketieteen erikoislääkäri sanoo. Asennemuutoksen lisäksi Martimo kaipaa luottamuksen lisäämistä. Hänen mukaansa sairauslomalla pitäisi voida olla viikko omalla ilmoituksella ilman todistusta. Se myös säästäisi lääkärien aikaa. – Todistusten vaatiminen ylläpitää epäluottamuksen ilmapiiriä ja on työntekijän turhaa juoksuttamista. Työterveyshuollon professori Kimmo Räsäsen mukaan ulkoa ostetun työterveyshuollon ongelmana on puolestaan kokonaisuuden ostamisen taito. Palveluntarjoajat sisällyttävät paketteihin elementtejä, joita työpaikka ei välttämättä tarvitse. – Lääkäriasemien tarkoitus on voiton tuottaminen. Sairaanhoidon osuuden lisääminen on helpoin tapa saada lääkärin ovi käymään. Kun yritys on ostanut pakolliset palvelut, se jää helposti passiivisesti odottamaan, että palveluntarjoaja hoitaa työterveyden kuntoon. Usein unohtuu, että työterveys syntyy työpaikoilla, koko työyhteisön voimin, ei työterveyshuollossa. Työterveyshuollon merkitystä perustellaan usein sillä, että se on yritykselle kannattavaa. Itä-Suomen yliopiston Eila Kankaanpään väitöskirjassa kuitenkin yllättäen todettiin, ettei ehkäisevällä työterveyshuollolla ollut positiivista vaikutusta yrityksen talouteen. |