Ilmaista vai maksullista?

Sanoma- ja aikakauslehtien ja miksei myös television päänsärkynä on netti, joka vie niiltä maksavat lukijat. Lehtitalot joutuvat taipumaan netin ilmaisuuteen, mutta törmäävät kustannuskriisiin, koska netti tuottaa murto-osan lehden tuloista. Viimeksi tukalaan tilanteeseen on ajautunut sivustonsa uudistanut Kauppalehti, joka nyt on pakotettu laittamaan kaiken nettiin ilmaiseksi haastajansa Taloussanomien rinnalla.

Kauppalehdellä on kuitenkin jotain vielä maksullisena netissä, mm. arkisto ja sijoittajatietoa. Mutta suuntaa-antavana ratkaisuna Kauppalehden veto oli selvä: paluuta maksulliseen uutisaineistoon netissä ei ole.

Verkko tuottaa Kauppalehdelle jo kymmenen prosenttia tuloista eli puhutaan kuitenkin jo miljoonista euroista. Kauppalehti ilmoittaakin, että se julkaisee myös verkossa kannattavasti. Paperilehti sai hetken hengähdystauon, kun kilpailija Taloussanomat pisti lapun luukulle vuoden vaihteessa. Seuraaja Taloussanomat.fi, joka toimii nyt varsin tyydyttävästi kokonaan verkossa, puolestaan kertoi hiljakkoin, että verkko ei tule tuottamaan vielä vähään aikaan voittoa. Veikkaan, että lopulta kumpikin tulee menestymään ajan mittaan verkossa.

Vastaavaa kisaa käyvät myös Iltalehti ja Ilta-Sanomat, joilla on miljoonaportaalit. Lukijamäärät netin kautta ovat suuremmat kuin lehdissä, mutta netissä yksikään lukija ei maksa mitään kustantajalle. Tämä on omituinen paradoksi irtonumeromyynnistä elävälle medialle!

Lehtien tekijöiden tulevaisuus näyttää valitettavasti synkältä. Enää ei kuule juuri kenenkään sanovan, että ”kyllä paperilehti pitää aina pintansa, koska lehti on niin kätevä”. Nyt sitä vastoin ilahtuneesti todetaan, kuinka näppärästi kaiken saa heti netistä ja samalla huokaistaan, ”milloinkahan ne lopettavat tuon Hesarin sotkuisen paperinipun raahaamisen aamuyöstä pitkin sohjoisia teitä.”

Netti on haasteellinen media. Jos julkaisija ei profiloidu riittävästi, se ei saa etumatkaa kilpailijaan. Ongelmana nyt onkin, että kaikkialla pyörivät samat STT:n uutiset ja muut pääotsikot. Vaikka esimerkiksi HS.fi ja Yle tuottavat itse uutisensa, nettisivuilta löytyy kuitenkin lähes yhteneväistä aineistoa. Kummallakaan ei ole omaa uutta, ja jos onkin hetken, niin toinen tekee vastaavasta aiheesta muutaman minuutin kuluttua oman versionsa. Mitään uniikkia ei helposti pääse syntymään kilpailueduksi. Lukijalle ei ole väliä missä käy, niin päivän pääuutiset on luettu.

Lääkkeitä netin ”sosialisoituun uutistarjontaan” ei ole helppo keksiä. Ehkäpä aktiivisten lukijoiden mukaanotto, kuten nyt tekee mm. Nelonen, joka tuottaa tiettyjä ohjelmia pelkästään nettiin, voi antaa jotain etumatkaa muihin. Liikkuva kuva on uniikkia. Lisäksi muu sisältö, kuten tietyt ilmoitukset, kolumnit tai tietokannat, voivat houkutella omia lukijoita nettisivustolle.

Verkkomedian tulevaisuus on valoisa, koska mainostajat ovat löytäneet netin. Verkkomainosten myynti kasvaa kaikkein nopeimmin koko maailmassa, ja nyt myös Suomessa, jossa tullaan jälkijunassa tässäkin asiassa. Suomessakin verkkomainonta on ohittanut radiomainonnan ja muissa maissa se lähentelee pian lehtimainonnan määrää.

Euroopassa verkkomainonnan määrä oli viime jo yli 11 miljardia euroa. Se on iso summa. Netti on valtava mahdollisuus, joka suomalaisilla on vielä lähes tyystiin käyttämättä, niin kustantajilla kuin lukijoillakin. Suomessa otamme vasta netin ensiaskelia, vaikka niissäkin olemme jo tietyntason osaajia.

Tämä kirjoitus julkaistaan mediaviikon luvalla.

Paavo Vasala, päätoimittaja mediaviikko, YTM Työskennellyt toimittajana, tiedottajana ja viestintäkonsulttina sekä kuusi vuotta verkkomediayritys Pressi.comin toimitusjohtajana. Sen jälkeen perustanut internet-pohjaisia mediayrityksiä. Valmistelee tohtorin väitöskirjaa aiheesta The Role of The Internet in Corporate Communications. Experiences of Communications Managers. Senior Research Fellow yhdysvaltalaisessa Society for New Communications Research -yhteisössä. Anna palautetta! paavo.vasala@mediaviikko.fi

Katso lisää mediauutisia: www.mediaviikko.fi