Ikäihmiset haluavat palvelua kotikulmillaan

Hämeenlinnalainen sairaanhoitaja Eero Lehtinen on toiminnan mies. Jo 40 vuotta sairaanhoidon eri puolia nähneellä Lehtisellä on myös ravintola- ja kaupallisen alan koulutus sekä vuosikymmenien kokemus vapaaehtoistyöstä. Lehtisen mielestä on tärkeää nähdä, että aina voi oppia uutta eli jos jotain ei vielä osaa, niin voi opetella, vaikka ikää on jo jonkin verran. Sydän sykkii kuitenkin eniten juuri oman leipätyön alueella. Itsekin suuriin ikäluokkiin kuuluva Lehtinen oli jo pitkään pohtinut keinoa huolehtia ikääntyvien tarpeista, kunnes hahmottui idea ikäihmisille suunnatusta palvelukonseptista. Syntyi Saarnikoti Oy, joka avasi ovensa elokuussa 2007.

– Noin 80 prosenttia suurista ikäluokista on syntynyt maaseudulla. On siis enemmän kuin todennäköistä, että he haluavat myös elää kotikunnaillaan jäätyään eläkkeelle. Vallalla oleva tapa viedä vanhukset pois kotoa asutuskeskuksiin erilaisiin palvelutaloihin ja vanhainkoteihin on mielestäni kummallinen. On selvää, että koti-ikävä painaa, masennus uhkaa ja apatia lisääntyy, Eero Lehtinen sanoo.

Lehtisellä onkin aivan toisenlaiset visiot ikääntyvien ihmisten palvelutarpeista:

– Asumisen on oltava kodinomaista. Jokaiselle pitää taata mahdollisuus puuhastella kykyjensä ja halujensa mukaan kaikenlaista: mummuille kangaspuut käyttöön ja sukkapuikot esille, papoille saha käteen tai ellei se enää kädessä pysy, niin sitten vaikka petankkikuulat. Tekemistä pitää olla sopivasti.

Saarnikoti on vasta taipaleensa alussa, mutta jo nyt Lehtisen ajatusten näköinen. Iso-Evon entisen kyläkoulun opettajien rakennus on remontoitu tehostettuun palveluasumiseen sopivaksi. Jatkoa seuraa ensi keväänä, kun mielenterveyskuntoutujille tulee tukiasuntoja pihapiiriin ja päärakennuksen saneerausta käynnistellään. Sen jälkeen nousee uudisrakennus, josta ikäihmiset voivat joko ostaa tai vuokrata asuntoja. Saarnikotiin tulee vuoteen 2012 mennessä kuutisenkymmentä paikkaa, joista noin puolet on varsinaisia hoivapaikkoja, loput niin sanottuja hotellipaikkoja, joihin voi tulla vaikka viikoksi tai pariksi kerrallaan.

Saarnikoti rakentuu isojen ikäluokkien palvelutarjontaan. Sieltä löytyy lyhytaikaiseen hoitoon niin sanottuja hotellipaikkoja, asuntoja, tuettua palveluasumista ja tietysti jo olemassa olevat tehostetun palveluasumisen asunnot. Palvelut ovat se konsepti, jolla saadaan työtä työntekijöille ja hyvää palvelua sitä tarvitseville.

Oheispalvelut yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa

Lehtinen tekee ja aikoo jatkossakin tehdä tiivistä yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Tällä hetkellä Saarnikodissa käyvät lähistöllä asuvat hieroja, jalkaterapeutti ja fysioterapeutti. Saarnikodin oma työyhteisö on Lehtisen tahdosta monikulttuurinen.

– Olisi hulluutta haaskata osaavaa työvoimaa kaiken maailman perusteellisiin uudelleenkouluttautumisiin. Sairaanhoitajat ja lääkärit osaavat hommansa, kieli opitaan tekemällä työtä. Meidän yrittäjienhän heille täytyy antaa tilaisuus näyttää osaamisensa ja hyväksyä ulkomaalaisten koulutus sellaisenaan ja ottaa heidät suoraan työelämään.

Eero Lehtinen korostaa myös jatkuvan tekemisen ja tulevaisuuden suunnittelun merkitystä. Aivan liian usein etenkin julkisella puolella päätökset toteutetaan – ja sitten pysähdytään kehittämättä asiaa eteenpäin.

– Koko ajan pitää olla jotakin vireillä, miettiä miten tästä ja tuosta saisi vielä paremman. Pitää rakentaa kokonaisuuksia. Tuettu palveluasuminen ei saisi tarkoittaa sitä, että laitetaan vanhus asumaan ahtaaseen yksiöön, jonne toimitetaan ruoka ja lääkitys kerran päivässä. Vanhat ihmiset kärsivät usein yksinäisyydestä ja potevat erilaisia mielenterveyden ongelmia, kun heidät eristetään. Saarnikodin tapaisille yksiköille on valtava tarve.

Lehtinen haluaa viedä ikäihmisten asiaa sitkeästi eteenpäin. Kuntapäättäjiä, kansanedustajia ja ministereitä on nyittävä hihasta, jos mielii tulla kuulluksi. Luovan hulluudenkin Lehtinen tunnustaa auliisti luonteenpiirteekseen, sillä ilman sitä kaikki jämähtäisi paikoilleen:

- Kyllä maailma tarvitsee tämmöisiä hulluja, joista sitten joskus vuosien päästä voidaan sanoa, että olipas se muuten loppujen lopuksi aika viisas. Minä olen aina pitänyt työnteosta ja yrittämisestä ja kaikesta muustakin touhusta.

- Kiireet pitävät terveenä; työkaverit nauravatkin joskus, etteivät minua saa edes virukset kiinni!