Blogin arkisto
Yhä useampi työpaikka jää täyttämättä20.03.2008 Miltei puolella EK:n jäsenyrityksistä oli lokakuussa 2007 vaikeuksia uusien työntekijöiden palkkaamisessa. Määrä kasvoi liki kymmenen prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Joka neljännessä tapauksessa rekrytointivaikeudet johtuvat työvoimapulasta. Yrityksissä oli syys-lokakuussa lähes 6 500 avointa työpaikkaa, joihin ei ollut lainkaan hakijoita. Tiedot ilmenevät EK:n vastavalmistuneesta henkilöstö- ja koulutustiedustelusta, jossa selvitettiin EK:n jäsenyritysten rekrytointitarvetta vuonna 2007. Lisäksi selvitettiin, oliko yrityksillä ollut vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamisessa lokakuun aikana. Rekrytointivaikeudet ovat lisääntyneet useana peräkkäisenä vuotena. Raportin tehnyt EK:n asiantuntija Satu Ågren pelkää, ettei työvoimapulan aallonpohjaa ole silti edes saavutettu. – On ennakoitavissa, että osaavan työvoiman hankinta vaikeutuu entisestään lähivuosina. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen huippu ajoittuu lähelle vuosikymmenen vaihdetta. Samaan aikaan nuoret, työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat aiempaa pienempiä. Rekrytointivaikeudet levinneet kaikille toimialoilleTyövoimapulasta kärsivät niin palvelut, teollisuus kuin rakentaminenkin. Kaikkein yleisimpiä rekrytointivaikeudet olivat rakennusalalla, jossa työvoimapulasta kärsi jopa 58 prosenttia yrityksistä. Henkilömäärällä mitattuna työvoimapula oli pahin palvelualoilla, joilla oli syys-lokakuussa peräti 19 000 vaikeasti täytettävää työpaikkaa. Teollisuudessa rekrytointivaikeudet lisääntyivät jo neljättä vuotta peräkkäin. Yleisimpiä rekrytointivaikeudet olivat teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen ammatillista osaamista vaativissa tehtävissä. Pulaa oli muun muassa asentajista, myyjistä, vartijoista, tarjoilijoista, hitsaajista, rakennustyöntekijöistä ja siivoojista. Myös ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa edellyttäviin tehtäviin on yhä vaikeampi löytää työntekijöitä. Esimerkiksi diplomi-insinöörejä, tietojenkäsittelyn asiantuntijoita sekä myynti- ja markkinointiosaajia olisi tarvittu enemmän. Pulaa on myös eri alojen työnjohtajista sekä sosiaali- ja terveyspalvelualan työntekijöistä. Kouluttamattomille yhä vähemmän työmahdollisuuksiaEK:n jäsenyrityksiin rekrytoitiin viime vuonna yli 60 000 uutta työntekijää. Uusia osaajia palkattiin eläkkeelle lähteneiden tilalle sekä laajenevan ja muuttuvan liiketoiminnan tarpeisiin. Yrityksiin palkatuista henkilöistä 90 prosentilla oli loppututkinto ammattiopistosta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Kouluttamattomien mahdollisuudet vähenevät työmarkkinoilla vuosi vuodelta. Viime vuonna EK:n jäsenyrityksiin palkatuista enää joka kymmenes oli vailla loppututkintoa. Noin puoleen avoimista paikoista haettiin ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Ammattikorkeakoulututkintoa toivottiin reilulta neljännekseltä ja yliopistotutkintoa 14 prosentilta palkattavista. Kaikki keinot käytettävä työvoimapulan torjunnassaYrityksistä tulevat viestit rekrytointiongelmista ovat EK:n koulutusjohtajan Markku Koposen mukaan hälyttäviä. Työvoimapula pahenee sellaista vauhtia, etteivät yksittäiset konstit enää riitä muuttamaan suuntaa. Kaikki koulutus- ja työvoimapolitiikan, sosiaaliturvan, verotuksen ja maahanmuuttopolitiikan keinot on otettava käyttöön pikaisesti. – Työmarkkinoille tuloa on varhennettava koulutusta tehostamalla ja sen osuvuutta parantamalla. Rakenteellista työttömyyttä pitää purkaa koulutuksella sekä lisäämällä sosiaaliturvan ja verotuksen kannustavuutta työhön. Myös työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan enemmän, Koponen linjaa. Koponen pitää hyvin valitettavana, että pahenevan työvoimapulan aikanakin osa nuorisoikäluokista jää edelleen kokonaan koulutusta vaille. – Tällä hetkellä etenkään kasvukeskuksien kaikki halukkaat nuoret eivät pääse ammatilliseen koulutukseen. Tarve olisi jopa 3 000 määräaikaisesta lisäpaikasta. Työelämän ja työtehtävien muuttuessa myös aikuiskoulutuksen tarve kasvaa jatkuvasti. Rekrytointivaikeuksien syynä on yhä useammin se, että työnhakijan koulutus ja työkokemus eivät vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia. – Aikuiskoulutuksen tulee reagoida nopeasti ja joustavasti työelämässä tapahtuviin muutoksiin ja työpaikkojen tarpeisiin. On tärkeää, että nyt hajallaan olevat aikuiskoulutuksen voimavarat saadaan koottua yhteen ja palvelemaan työelämän tarpeita. Tämä on aikuiskoulutuksen suurin haaste, Koponen huomauttaa. Lähde: EK Media |