Ihmetuotteita ei ole - mitkä lupaukset ovat katteettomia elintarvikemarkkinoinnissa?

Jos jonkin elintarvikkeen luvataan tekevän ihmeitä, kuluttajien pitäisi kuulla hälytyskellojen ääni korvissaan. Lääkinnällisten väitteiden esittäminen on jo nyt kiellettyä, ja myös terveysväitteitä ryhdytään valvomaan tiukemmin. Millaisia lupauksia elintarvikkeen vaikutuksista saa antaa?

Monet suomalaiset valitsevat ostamansa elintarvikkeet niiden mainonnan ja lupausten perusteella. Joidenkin elintarvikkeiden mainoksissa ja tuoteselosteissa annetaan tuotteen toiminnasta ja vaikutuksesta kuitenkin katteettomia lupauksia.

- Näitä näkee aina välillä. Yleensä väitteet liittyvät jotenkin painonpudotuksen nopeuteen ja määrään, ja niissä luvataan lyhyessä ajassa merkittäviä tuloksia. Tällaiset lupaukset ovat kuitenkin aina katteettomia, varoittaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Sari Sippola.

- Laihduttamiseen vaikuttaa kuitenkin se, paljonko syö, ja paljonko kuluttaa. Painonpudotus on yksilöllistä, eikä jotain pudotustahtia voi yleistää kaikkia koskevaksi.

Sippola kehottaa kuluttajia olemaan varuillaan etenkin silloin, jos jotain tuotetta väitetään ihmetuotteeksi, jota ilman ei pärjää. Markkinoinnissa on tehtävä selkeä ero ravitsemus- ja terveysväitteiden välille.

- Tuotteesta kerrotut ravitsemusväitteet kuvastavat tuotteen koostumusta, kuten esimerkiksi energiapitoisuutta, sen sisältämiä ravintoaineita sekä sitä, onko tuotteeseen lisätty jotain tai onko siitä otettu pois. Terveysväitteet puolestaan viittaavat siihen, että kyseisellä tuotteella on vaikutusta terveyteen.

Terveysväitteiden takana oltava näyttöä

Suomen elintarvikelaki lähtee siitä, että vastuu riittävien tietojen tarjoamisesta kuluttajille on sillä yrityksellä, joka on tuonut tuotteen markkinoille. Yrittäjä vastaa siitä, että annetut tiedot pitävät paikkansa eivätkä johda kuluttajaa harhaan. Valvontaviranomaiset tarkistavat yrityksen oman valvonnan.

Lääkinnälliset väitteet elintarvikkeiden sairauksia hoitavasta vaikutuksesta ovat aina olleet kiellettyjä elintarvikkeiden markkinoinnissa, ja nyt myös terveydellisiä väitteitä ryhdytään valvomaan.

- Terveysväitteille on tulossa EU:n alueella ennakkohyväksymismenettely eli väitteiden pitää perustua tieteelliseen näyttöön. Jonkin tuotteen voidaan sanoa vaikuttavan elimistön normaaliin toimintaan tai esimerkiksi laskevan kolesterolia ja vähentävän sitä kautta sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Väite pitää kuitenkin todistaa tieteellisesti ennen kuin sitä käytetään markkinoinnissa, Sippola kertoo.

Hyväksytyistä terveysväitteistä tehdään rekisteri Euroopan komission verkkosivuille. Myös Evira ryhtyy ylläpitämään omaa listaansa, josta suomalaiset voivat halutessaan tarkistaa, onko jostain tuotteesta esitetyt väitteet hyväksytty.

- On kiinnostavaa seurata, miten kansallisten tuotteiden terveysväitteille käy ennakkotarkastuksessa. Meillähän esitetään terveysväitteitä esimerkiksi ksylitolipurkasta, kolesterolia alentavista tuotteista sekä maitohappobakteereihin liittyvistä tuotteista.

Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira