Yrittäjän arki ei pääse otsikoihin

Suomalaisten pörssiyhtiöiden odotetaan maksavan tänä vuonna suuremmat osingot kuin koskaan aikaisemmin. Neljänneksi valtiomahdiksi itseään kutsuvat sanomalehdet saavat asiasta isot uutiset, varsinkin kun osinkotuotto on poikkeuksellisen suuri niissä yhtiöissä, joissa osakkeiden kurssit ovat laskeneet jyrkästi.

Jos lasku jatkuu, voi kurssitappio tosin olla huomattavasti osinkoa suurempi.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden ohella palstatilaa ovat saaneet muun muassa Ikea tai Maskun omistajan liikemies Toivo Sukarin luotsaamat uudet Ideapark -hankkeet ja esimerkiksi se, että kotipizzan perustaja Rabbe Grönblom myy enemmistön yhtiöstä toimivalle johdolle.

Harvemmin otsikoissa ja isommissa uutisissa pienempiä yrityksiä näkee, ainakaan perustavaa laatua olevista asioista. Uutiset ovat pikemminkin elitistisiä, suuria saavutuksia mairittelevia.

Luin kiinnostavan jutun yhdestä Suomen suurimmasta maakuntalehdestä – siis sanomalehdestä eli neljännestä valtiomahdista. Siinä jutun kirjoittanut toimittaja toivoo sydämensä pohjasta, että kun sadat ihmiset – yrittäjät, sijoittajat ja muut – ovat sitoutuneet voimakkaasti niin taloudellisesti kuin muutenkin Ideaparkin kaltaiseen liikekeskukseen, niin toivottavasti tavallisten kuluttajien ostovoimakin myös jatkossa suuntautuu sinne.

Oikein mukavaa, että puolueeton toimittaja ajattelee näiden yrittäjien ja hankkeen sijoittajien rahoja! Samalla kuitenkin unohtuvat ne yritykset, joiden nykyiset ja potentiaaliset uudet asiakkaat suuntaavat kyseiseen mausoleumiin. (Mausoleumi on suuri, useimmiten johtajalle rakennettu haut.) Sillä varmasti tätäkin tapahtuu. Eivät tällaiset ostoskeskukset pelkästään lisää kysyntää.

Tarkoitukseni ei ole mollata kyseisiä yritysideoita, toimintaa tai niiden vaikutuksia, vaan osoittaa mitkä uutiset ja millä tavoin pääsevät pinnalle.

Mikäli valtamedioiden uutisista jotain voi päätellä, on palkansaajat ja poliittiset päättäjät tarkoitus vieraannuttaa entisestään perusyrittämisen arjesta. Pienen ja keskisuuren yrityksen yrittäjillä on hieman arkisempia toimintoja kuin otsikoiden pörssiyhtiöillä ja pääomamiljonääreillä.

Huolta ja murhetta saattavat pikemminkin aiheuttaa kuukauden tiettyinä päivinä maksettavat arvonlisävero ja ennakonpidätykset, kuukausi-ilmoitukset viranomaistahoille, päivittäiset markkinointi- ja myyntitoiminnot, hinnoittelu suhteessa lisääntyviin työvoimakustannuksiin ja ammattitaitoisen ja sitoutuneen työvoiman saaminen.

Tilastojen mukaan tuhannesta yrityksestä on viiden vuoden kuluttua lopettanut yli puolet. Yrittäjät tekevät 20–30 prosenttia enemmän työtunteja kuin palkansaajat. Yrittäjän tasa-arvo muun muassa lainansaannissa tai oikeuksissa suhteessa palkansaajiin on vähintäänkin kyseenalainen.

Toisaalta toisen tilaston mukaan yrittäjät ovat onnellisempia kuin palkansaajat. Yrittäjät kokevat, että yrittäjyys on elämänarvo ja yrittäjällä on vapaus toimia omalla tavallaan. Yrittäjät ovatkin Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Eero Lehden mukaan tavallisia ihmisiä, joilla on normaalia parempi stressinsietokyky ja hyvä elämänhallinta. Heillä on myös paljon kiinnostusta ihmisten käsittelyyn ja johtamiseen.

Mielenkiintoinen on myös hänen kommenttinsa. ”Jos haluatte yrittäjiksi hetken mielijohteesta, on se äärimmäisen vaarallista. Mutta jos haluatte olla taloudellisesti itsenäisiä, yrittäminen on oikea ratkaisu.”

Muutoin juttuja kirjoittavat toimittajat ovat useimmiten autuaan pihalla yrittämisen arkipäivästä ja sitä kautta suurelle yleisölle syntyy vääristynyt kuva yrittämisestä ja yrittäjän perusarjesta.

Pauli Vuorio

Päätoimittaja yrittajalinja.fi, yrittäjälinjalehdet