Blogin arkisto
Maatilat nousevat kasvuyritysten joukkoon24.07.2008 Osa Suomen maatiloista täyttää reilusti kasvuyrityksille asetetut vaatimukset. Näillä tiloilla liikevaihto kasvaa kolmena peräkkäisenä vuotena vaaditut 10 %. Kasvaville maitotiloille on ominaista liikevaihdon ja tuotannon kaksinkertaistuminen investoinneilla. Maitotiloilla tyypillinen kertakasvukoko on lypsyrobottikoko eli 60 lehmää tai sen kerrannainen. Liikevaihdon kasvu maatiloilla toteutuu laajentamalla, tehostamalla, erikoistumalla tai monialaistumalla. Kaikki nämä kasvumuodot ovat käytössä. Kasvun ajureina toimivat muiden yritysten mukaisesti kasvuhakuisuus, kasvukyky, tunnistettu kilpailuetu ja markkinamahdollisuus. Kasvitiloilla kasvua on tapahtunut peltoa ostamalla tai vuokraamalla. Kasvitiloista vajaa puolet on päätoimisia ja loput osa-aikaisia. Tilojen määrän muutosta kuvaa myös tulevaisuuden maitotilojen visio, jonka mukaan vuonna 2020 reilusti yli puolet Suomessa tuotetusta maidosta tulee yli 50 lehmän karjoista. Liikevaihdon kasvu maatiloilla toteutuu laajentamalla, tehostamalla, erikoistumalla tai monialaistumalla. Kaikki nämä kasvumuodot ovat käytössä. Kasvun ajureina toimivat muiden yritysten mukaisesti kasvuhakuisuus, kasvukyky, tunnistettu kilpailuetu ja markkinamahdollisuus. Kasvitiloilla kasvua on tapahtunut peltoa ostamalla tai vuokraamalla. Kasvitiloista vajaa puolet on päätoimisia ja loput osa-aikaisia. Tilojen määrän muutosta kuvaa myös tulevaisuuden maitotilojen visio, jonka mukaan vuonna 2020 reilusti yli puolet Suomessa tuotetusta maidosta tulee yli 50 lehmän karjoista. Kasvuyritysten sijainnissa alueellista painotustaKasvukykyiset maitotilat löytyvät useimmiten Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta, viljatilojen kasvuyritykset Uudeltamaalta, Hämeestä, Varsinais-Suomesta ja Pohjanmaalta sekä sika- ja kanatilojen kasvuyritykset Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Pohjanmaalta. Kasvuyrityksille on ollut ominaista, että niissä johtaminen on lisääntynyt. Yrittäjän omaa tekemisestä on siirrytty johtamiseen ja strategiseen suunnitteluun. Myös entisajan ”pehtoorit” eli tilanhoitajat ovat tulossa takaisin kasvuyrityksiin. Seuranta on lisääntynyt. Kasvuyritykset esimerkiksi yli 50 lehmän maitotilat käyttävät muita enemmän palkkatyövoimaa tai huomattavasti urakoitsijoiden palveluja. Maatiloilla kasvua rajoittavat eniten pellon saanti, kasvun hinta, työvoiman saanti sekä tilan sijainti ja tarvittavat luvat. Riskejä ovat tuotteiden ja kustannusten hintamuutokset sekä yrittäjän terveydentilan muutokset. Kasvavia maatilayrityksiä johdetaan muiden yritysten tavoinToiminnan laajentuessa maatila hyötyy kasvusta pienentyneinä tuotantokustannuksina tuotettua kiloa tai litraa kohden. Samoin kasvu tuo määräetua tuotteiden myynnissä ja tarvikkeiden ostossa. Kannattavuus ja kilpailukyky paranevat, jolloin on mahdollista palkata työtekijöitä ja järjestää enemmän vapaapäiviä. Tuotannon laajennukseen kasvavilla maatiloilla liittyy yleensä rakennusinvestointi. Riskeinä näissä isoissa investoinneissa ovat yrittäjien jaksamisongelmat ja sairastumiset, lupa- ja rahoitusongelmat, kustannusten ja korkojen nousu, kilpailutusten epäonnistuminen, ammattitaitoisten rakentajien saamiseen vaikeudet, rakennuksen valmistumisen viivästyminen, tuotannon lisäyksen viivästyminen, tuottajahintojen lasku sekä ennakoitua suurempi työmäärä rakentamisessa. Mitä paremmin kasvavan maatilan yrittäjä tai yrittäjäpariskunta pystyy hyödyntämään asiantuntijoiden osaamisen, sitä todennäköisemmin hän onnistuu kotiuttamaan kasvuun tähtäävän investoinnin kannattavasti. Maatila kasvuyrityksenä on Farmari Suomen Maatalousnäyttelyn yksi teema. Farmari järjestetään 31.7. - 3.8.2008 Lahdessa. |