Jyrääkö digilehti paperiversion?

Tuttu ja rakas rutiini vai selailun helppous? Suuri osa suomalaisista valitsee näiden kahden syyn perusteella sen, lukeeko lehtensä paperiversiona vai digilehtenä. Yhä useampi tuntuu arvostavan lehden lukemisessa helppoutta ja nopeutta, sillä digilehtien suosio on jatkuvassa kasvussa. Mikä digilehdessä houkuttaa?

- Lehtien lukemisessa paperiversio hakkaa bitit vielä toistaiseksi, mutta muutos kohti digitaalisempaa lukijakuntaa on selviö. Verkosta uutiset saa etsittyä tarvittaessa nopeasti ilman, että pitää selata koko lehti läpi, tuumaa muun muassa digipaper-palvelua tarjoavan Mederra Oy:n toimitusjohtaja Timo Wallenius.

Nykyään jo lähes kaikki Suomessa ilmestyvät lehdet ovat luettavissa myös internetissä. Verkkolehtien lukijamääriin vaikuttaa muun muassa se, onko lehden verkkoversion käyttöoikeus ilmainen, maksullinen vai osa paperilehden tilausta. Walleniuksen arvion mukaan verkkolehtien lukijamäärät tulevat jatkossa kasvamaan tasaista tahtia.

- Ne, jotka suhtautuvat muutenkin positiivisesti ja avoimesti internetin käyttöön, siirtyvät usein kokonaan online-maailmaan eivätkä enää lue paperilehteä lainkaan. Jos kustantajat haluavat saada lukijat siirtymään digilehden pariin, lehden pitäisi olla helposti löydettävissä ja hinnoittelultaan joko paperilehteä halvempi tai osana sen tilausta.

Mikä toimii verkossa?

Musteentuoksuinen, kahiseva sanomalehti on viikonloppuisin tuttu vieras aamiaispöydässä, mutta arkena päivän tuoreimmat uutiset halutaan lukea digilehdestä helposti ja nopeasti. Myös lehden tyyppi vaikuttaa siihen, luetaanko sitä mieluummin paperi- vai digiversiona.

- Sanomalehden uutiset ovat usein jo eilisen päivän tapahtumia, kun lehti ehtii painosta lukijalle, kun taas verkkopalveluita päivitetään jatkuvasti. Digilehti toimii osana verkkopalveluita esimerkiksi silloin, kun haluaa pysyä ajan tasalla entisen kotipaikkakuntansa tapahtumista, mutta ei välttämättä halua tilata paperilehteä monen sadan kilometrin päähän. Aikakauslehtien aiheet puolestaan ovat ajattomampia, ja niitä selaillaan yleensä moneen kertaan, Mederran toimitusjohtaja Timo Wallenius toteaa.

Digilehti voi sisältää ylimääräistä materiaalia paperilehteen verrattuna, sillä lehdessä julkaistuja tekstejä voidaan täydentää esimerkiksi äänellä, kuvilla ja videoilla.

- Verkkolehdessä kannattaa ilman muuta olla jotain extraa. Sitähän varten netti on, että sen avulla voidaan täydentää ja antaa ylimääräistä tietoa. Monien lehtien verkkosivuilla on esimerkiksi leffojen trailereita, haastatteluita tai radiopätkiä, ja samalla tavalla digilehdestä voi tehdä multimediaa sisältävän julkaisun.

Muutaman vuosikerran jälkeen digilehdistä kertyy kattava tietokanta, jonka pariin lukijat usein palaavat. Arkistossa olevaa digilehteä pystyy lukemaan muuallakin kuin siellä, missä paperilehti on.

- Digilehtien tekemisessä kannattaa pitää mielessä se, että verkkoon ei kannata laittaa mitään, mitä hakukoneet eivät löydä, Wallenius muistuttaa.

Lähde: Mederra Oy