Töitä olisi, mutta mistä lisää tekijöitä?

Kun yrityksen tarve ei kohtaa markkinoilla olevien työntekijöiden osaamista tai saatavuutta, rekrytointi  muodostuu ongelmaksi.

Yhä useampi yritys tähyää rekrytointiongelmineen kansainvälisille työvoimamarkkinoille.  Maahanmuuttajia palkatessa yrittäjällä on vastassaan uudenlainen työntekijän perehdytysjakso.

- Kielitaitokysymys on haaste paitsi työntekijöiden, mutta myös työnantajan näkökulmasta. Yrityksen kansainvälisyys, henkilökunnan kielitaito sekä koulutusperinne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, voiko maahanmuuttajia ajatella työllistettäviksi yrityksessä. Ulkomaalainen työntekijä tuo myös kulttuurintuntemusta yritykseen, mikä on yrityksen jatkoa ajatellen todella arvokas asia, tietää Turun kauppakorkeakoulun professori ja markkinoinnin laitoksen johtaja Niina Nummela.

Kansainvälisty nyt eikä huomenna

- Täysin kestämätön lähtökohta henkilökunnan rekrytoinnille on se, että otetaan sitten ulkomaalaisia kun suomalaisille ei kelpaa, Nummela huomauttaa.

Suomihan ei välttämättä ole kaikkien kotimaastaan muuttavien listalla ykkösenä: sisäänpäinlämpiävyys, pimeä ja pitkä talvi tuskin ovat myyntivaltteja. Ulkomaalaisten työntekijöiden resurssista kannattaa pitää kiinni.

- Useimmat meistä pyrkivät luonnostaan kiinnittymään jonnekin, harva haluaa ajautua paikasta toiseen. Yritysten olisikin hyvä kiinnittää huomiota myös työntekijän yhteiskuntaan integroitumiseen, jossa sosiaalinen tukiverkosto on avainasemassa, Nummela tähdentää.

Juuri nyt olisi oikea aika kiinnittää huomiota kansainvälisiin työmarkkinoihin, joko rekrytoimalla henkilökuntaa Suomeen tai viemällä tuotantoa ulkomaille.

- Suomessa suurten ikäluokkien eläköityessä työvoiman tarve kasvaa. Tilanne on nyt toinen kilpailijamaissamme. Ilmiö tulee siellä noin kymmenen vuoden viiveellä. Suomalaisten pitäisi toimia nyt, Nummela patistaa.

Apua opintieltä

Suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee nyt ennätysmäärä ulkomaisia opiskelijoita.

- Yrittäjien kannattaisi lähestyä rohkeasti oppilaitoksia. Monilla ulkomaalaisilla opiskelijoilla on halua tehdä töitä, opiskella kieltä ja motivaatio jäädä Suomeen, Nummela kertoo.

Myös kisälliperinteen voimakas elvyttäminen voisi tuoda apua henkilöstön löytämiseen. Mestarin opissa uusi työntekijä perehtyy alan koukeroihin sekä sitoutuu yritykseen.

Vaikka koulutuslaitos pyrkiikin mukautumaan yritysten tarpeisiin, on opiskelijoiden valmistumisen odottelu hidas ratkaisu.

- Esimerkiksi vasta nyt ollaan havahduttu rakennusmestaripulaan ja heitä on alettu kouluttaa lisää, mutta se ei auta tämän hetken tarpeeseen, Nummela toteaa.

Palkkataso kohdalleen

Jos työtään arvostaa ja se on mielekästä, ei työpaikkaa vaihda mielellään. Tulevaisuudessa tullaan näkemään muutos suorittavan työn arvostuksessa, ainakin jos asiaa mitataan rahassa. Putki- ja sähköasentajat tienaavat jo nyt enemmän, kuin apurahojen ja pätkätöiden varassa kituuttavat yliopistotutkijat.

- Myös korkeasti koulutettujen palkat pitäisi saada kohdalleen, jotta välttyisimme aivovuodolta ulkomaille, Niina Nummela huomauttaa.

Pitkä voittaa pätkän

- Onnistumisia rekrytoinneissa on tapahtunut, kun yrittäjät ovat pystyneet takaamaan pysyviä työsuhteita ja sitä kautta turvallisuutta pätkätöiden sijaan, kertoo Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen professori Paula Kyrö.

Työsuhteiden pysyvyys onkin Kyrön mukaan eräs yksityisen sektorin  mahdollisista kilpailuvalteista, sillä monesti kunnat ja julkinen sektori esimerkiksi hoitoalalla  pystyvät tarjoamaan vain pätkätöitä.

Väärä kaupunki?

Työntekijöitä saattaa olla tarjolla esimerkiksi tehtaiden lakkauttamisen vuoksi  muilla paikkakunnilla, kuin yrityksen ydintoiminnat ovat.

- Jos yksinomaan Etelä-Suomeen kallistunutta vinoutumaa pyrittäisiin purkamaan aktiivisella ja tasapuolisella aluepolitiikalla, sillä voisi olla merkittävä vaikutus työllistämiseen. Keskittymisen seurauksena myös ongelmat kasaantuvat. Tästä on olemassa monia monia kansainvälisiä tutkimustuloksia, Kyrö varoittaa.

Verkot vesille

Sekä professori Nummela että Kyrö allekirjoittavat yrittäjän yhteistyöverkostojen tärkeyden.

- Monille PK-yrityksille yhteistyökumppanien löytäminen ja urakoiden teettäminen alihankintana on hyvä ratkaisu, Niina Nummela sanoo.

Paula Kyrö kehuu PK-sektorin yrittäjiä aktiivisesta asenteesta.

- Rekrytointikeinoja osataan jo käyttää luovasti omaan alaan soveltaen, mutta vielä on petrattavaa. Kannattaa muistaa, että Internet on erinomainen tapa markkinoida yrityksen toimintaa ja päästä suoraan myös ulkomaalaisen työvoiman lähelle.

Rekrytointiongelmiin ei ole olemassa yhtä ratkaisua, sillä yritysten tarpeet ovat erilaisia. Oikean henkilökunnan löytymiseksi kaikki keinot ovatkin sallittuja.

Kommentoi aihetta keskustelupalstalla