Suomalaisten tiedonlähteet: Aikakauslehdet ja internet vahvistaneet asemaansa

Jatkuvasti lisääntyvä informaatio ja sen pirstoutuminen ovat vaikuttaneet mielikuviin medioista. Suomalaisten mielestä aikakauslehti on yhä useammalla kiinnostavalla aihealueella paras tiedonlähde. Myös internet on terävöittänyt profiiliaan vuosi vuodelta. Vastaavasti televisio koetaan nyt selvästi harvemman aihealueen parhaana tiedonlähteenä kuin 10 vuotta sitten.

Viimeiset 10 vuotta ovat vahvistaneet näkemystä, että mediasisällöissä tapahtuneet muutokset vaikuttavat merkittävästi siihen, miten ihmiset hahmottavat eri medioita. Suomalaisilla on selkeä kuva siitä, että aikakauslehtien sisällöt ovat aikaisempaa kohdennetumpia.  Tämän lisäksi myös internet koetaan entistä kohdistetummaksi tiedonlähteeksi. Radio ja sanomalehdet mielletään suunnilleen samoin kuin 10 vuotta sitten.

Tv:stä vaikea löytää tietoa

Suurin muutos on tapahtunut Mediasidonnaisuustutkimuksen mukaan television tiedonlähderoolissa.

- Tulokset heijastelevat sähköisen tarjonnan ja kanavakilpailun tuomaa samankaltaistumista. Ihmisten on nyt vaikeampaa löytää laajasta tarjonnasta itselleen kohdennettua tietoa, toteaa Aikakausmedian markkinointi- ja tutkimusjohtaja Saara Itävuo.

Itävuon mukaan aikakauslehdissä ja internetissä kehitys on mennyt toiseen suuntaan. Aikakauslehdet ovat tunnistaneet hyvissä ajoin kuluttajien tutkitusti entistä suuremman tarpeen saada kohdistetumpaa ja henkilökohtaisempaa viestintää.

Kova kilpailu on synnyttänyt viime vuosina paljon uusia lehtiä sekä kehittänyt tuttujen lehtibrändien sisältöjä. Internet puolestaan tarjoaa kohdentamista sähköisessä paketissa. Se täydentää nykyään entistä useammin painettujen aikakauslehtien sisältöjä.

Erikoislehtien määrä kasvussa

Suomessa on yhteensä noin 3 500 aikakauslehtinimikettä. Isommat lehdet on suunnattu laajemmille kohderyhmille, mutta eri alojen erikoislehdet ovat lisääntyneet.

- Markkinoille on tullut jäädäkseen lähes 200 uutta nimikettä kymmenen vuoden aikana, mikä on aivan valtava määrä, kun ottaa huomioon, että Suomessa ilmestyy lehtinimikkeitä eniten maailmassa per asukas. Erikoistuvien lehtien puolelle on tullut paljon lehtiä, jotka on tehty entistä pienemmälle kohderyhmälle. Ihmisten yksilöllisyyden tarve on saanut ruokaa sitä kautta, Itävuo sanoo.

Erikoislehdissä erottuvat selkeästi etenkin erilaiseen harrastamiseen sekä sisustamisen ja puutarhanhoidon genret. Laajemmalle kohderyhmälle suunnatut yleislehdet puolestaan ottavat kantaa erikoistumistarpeeseen eri aiheisiin keskittyvillä teemanumeroilla.

- Yleislehdissä varsinkin ruokapuoli on vahvistunut koko ajan, ja asumisen ja sisustamisen teemoja näkyy etenkin ajankohtaisten tapahtumien aikaan. Aikakauslehtien valta-alueena pidetty muoti näkyy erityisesti naistenlehtien puolella omina kokonaisuuksinaan, joiden määrä on lisääntynyt. Teemaosiot ovat tavallaan lehti lehden sisällä.