Sairauspoissaoloissa menetetään 50 000 työvuoden työpanos - poissaolot saatava alentumaan17.09.2008 Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksissä menetetään vuosittain noin 50 000 työvuotta sairaus- ja tapaturmapoissaolojen takia. Tämän takia poissaolojen seuranta, hallinta ja vähentäminen on otettava yrityksissä erityiseen tarkasteluun. EK:n työaikatiedustelun mukaan jäsenyritysten henkilöstö oli vuonna 2007 poissa sairauden ja työtapaturman vuoksi keskimäärin 12 työpäivää henkilöä kohti. Poissaoloihin kului näin ollen yli kahden viikon työpanos; teollisuustyöntekijöillä jopa runsaan kolmen viikon työpanos. Sairauspoissaolot merkitsevät yrityksille huomattavia työajan menetyksiä, aiheuttavat lisäkustannuksia ja hankaloittavat töiden organisointia. Jos sairauspoissaolojen lisäksi otetaan huomioon myös erilaiset perhevapaat ja muut luvalliset poissaolot, nousee poissaolojen yhteismäärä 20 työpäivään eli kesäloman mittaiseksi. Sairauspoissaolojen vuoksi yritysten on korvattava menetetty työaika ja työpanos työsuhteiden ja työaikojen uudelleen järjestelyillä ja sijaisuuksilla. Kun työvoiman saatavuus vaikeutuu lähivuosina, poissaolojen seuranta ja niiden vähentäminen tulee entistä tärkeämmäksi yrityksissä. Sairauspoissaolot olivat EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2007 yhtä korkealla tasolla kuin edellisvuonna. Teoreettisesta säännöllisestä työajasta laskettu sairauspoissaoloprosentti oli viime vuonna EK:n jäsenyrityksissä keskimäärin 4,6. Poissaolot ovat kohonneet tasaisesti aina 1990-luvun alkuvuosista lähtien. Teollisuuden työntekijät olivat vuonna 2007 poissa työstä sairauden takia keskimäärin 16 työpäivää eli runsaat kolme viikkoa. Poissaoloprosentti oli 6,7 eli sama kuin edellisenä vuonna. Teollisuuden työntekijöillä on ollut sairauspoissaoloja vuosina 2006 ja 2007 enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Palvelualoilla ja teollisuuden toimihenkilöillä poissaoloprosentit ovat selvästi pienempiä. Naisten sairauspoissaolot ovat miesten poissaoloja yleisempiä niin teollisuudessa kuin palvelualoilla. Sairauspoissaoloihin on luettu henkilön omasta sairaudesta johtuvien poissaolojen lisäksi työtapaturmista aiheutuvat poissaolot. Niiden osuus on kuitenkin varsin pieni, vain 0,1–0,5 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Sairauspoissaolojen hallintaan tarvitaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja johtamistaSairauspoissaolojen seuranta ja hallinta ovat yrityksissä hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Sairastumistilanteissa on ensisijaista nopea ja tuloksellinen sairauden hoito. Jos työnantaja on järjestänyt työterveyshuollon yhteyteen myös sairauden hoitamisen, työterveyshuollon tehtävänä on toteuttaa hoito tai ohjata henkilö oikeaan hoitoon tai kuntoutukseen. Pitkittyvässä hoidossa ja kuntoutuksessa työterveyshuollon, mutta myös esimiesten aktiivinen huolehtiminen, yhteydenpito ja työhön paluun suunnittelu kuuluvat hyvään johtamiseen. Sairauspoissaolojen seurannalla yritykset voivat saada myös tietoa mahdollisista työperäisistä sairastumisista, työn osuudesta sairastumisiin sekä työhön liittyvistä riskeistä ja kuormituksista. Sen avulla voidaan myös pyrkiä muokkaamaan vajaakuntoisten henkilöiden työtä niin, että se ylläpitää ja jopa parantaa työkykyä. Sairauksien vaikutus työkykyyn vaihtelee huomattavasti eri ammateissa ja tehtävissä. Työpaikoilla onkin oleellisempaa seurata sairauksista johtuvaa työkyvyttömyyttä kuin pelkkiä sairausdiagnooseja. Seurannalla on hyvä mahdollisuus puuttua myös epätarkoituksenmukaisiin sairauspoissaolokäyttäytymisiin. Tarvetta sairauspoissaolojen seurantaan, hallintaan ja vähentämiseen on, sillä yritysten väliset erot sairauspoissaoloissa ovat huomattavia. Kokemukset osoittavat, että määrätietoinen työ sairauspoissaolojen vähentämiseksi tuo myös konkreettisia tuloksia. EK:n työaikatiedustelun mukaan jäsenyritysten henkilöstö oli vuonna 2007 työssä keskimäärin 1537 tuntia eli noin 206 työpäivää. Vapaaehtoiseen tiedusteluun vastasi 558 jäsenyritystä, jotka ilmoittivat työaika- ja poissaolotiedot 206 000 palkansaajasta. Lähde: www.ek.fi |