Puuenergian käyttö pyritään kaksinkertaistamaan18.11.2008 Hallituksen tavoitteena on lisätä runsaasti biopohjaisten energialähteiden käyttöä. Suomessa tavoitteiden saavuttamisessa puulla on huomattava merkitys. Raaka-ainetta tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeeksi, joten kysymys kuuluukin: Riittävätkö resurssit sen korjaamiseen? Biopohjaisten energianlähteiden käyttöä pyritään lisäämään jatkossa entistä enemmän. Hallitus kaavailee ilmasto- ja energiapolitiikalle tavoitetta, jonka mukaan bioenergian käytön osuutta koko energiatuotannosta pitäisi lisätä nykyisestä 26 prosentista 36 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteet pohjautuvat EU:n energiapakettiin, joka valmistui tammikuussa. Päästöt vähemmäksiTavoitteet asettavat suuria odotuksia muun muassa peltobiomassan, biokaasun ja kierrätyspolttoaineiden lisäämiselle, joiden määrä olisi tarkoitus kuusinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Myös puuenergian käyttö pyritään kaksinkertaistamaan nykyiseen tilanteeseen verrattuna. - Biopolttoaineet soveltuvat niin lämmön, sähkön kuin polttoaineenkin tuotantoon. Niiden osuuden kasvattaminen on melkoinen ponnistus. Metsäenergia tulee olemaan siinä ratkaisevassa asemassa, sillä sen osuutta kokonaisenergiasta on tarkoitus kasvattaa 20 prosentista 27 prosenttiin, MTK:n metsälinjan osastopäällikkö Pekka Airaksinen sanoo. Bioenergian lisäystavoitteissa on kyse siitä, että hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää. Tähän tavoitteeseen päästään vähentämällä fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilen ja öljyn käyttöä. Sähkö- ja öljylämmitystä pyritään vähentämään kolmanneksella, ja lämmittämään uudet kiinteistöt sen sijaan pelleteillä, hakkeella, biopolttoöljyllä ja biokaukolämmöllä. Riittävätkö resurssit?Suomalaiset ovat ahkeria käyttämään puuta kodin lämmityksessä. Energiapuuta käytetään Suomessa vuosittain noin kymmenen miljoonaa kuutiota, josta kotitarvekäytön osuus on yli puolet, eli noin kuusi miljoonaa kuutiota. Jäljelle jäävä neljä miljoonaa kuutiota energiapuuta menee muun muassa lämpökeskuksille ja -voimaloille lämmön- ja sähköntuotantoon. Vaikka metsäenergian käytöllä on Suomessa pitkät perinteet, se ei välttämättä suju tänä päivänä täysin ongelmitta. Pekka Airaksinen pitää energiapuun lisäämistä kymmenestä miljoonasta kuutiosta 25 miljoonaan kuutioon realistisena tavoitteena raaka-ainevarojen suhteen. Puun saaminen metsästä käyttövalmiiksi saattaa kuitenkin asettaa haasteita. - Energiapuuna käytetään muun muassa latvusmassaa, kantoja sekä nuoren metsän kunnostuksesta saatavaa materiaalia. Puuraaka-ainetta on saatavilla, mutta sen korjaaminen edellyttää sekä osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä että sopivaa korjuukalustoa. Nykyinen korjuukalusto on suunniteltu pääasiassa päätehakkuisiin ja uudistushakkuukohteisiin, ja se on usein myös liian järeää energiapuun korjaamiseen. Kohti yhtenäisempiä käytäntöjäEnergiapuun käytön lisääminen vaatii myös toimivia kanavia kaukokuljetukseen sekä tehokasta varastointimenetelmää. Metsänomistajan näkökulmasta katsottuna kaivataan myös selkeyttä energiapuun mittaukseen ja hinnoitteluun, johon on tällä hetkellä erilaisia käytäntöjä. - Tavoitteena on, että varastolle haketusta ja kuljetusta varten korjatun energiapuun määrä ja hinta pystyttäisiin määrittelemään kiintokuutioittain samalla tavalla kuin kuitu- ja tukkipuukaupassakin. Kun käytössä on yhtenäiset mittausmenetelmät, pystytään tarkemmin hahmottamaan, miten markkinatalous toimii energiapuukaupassa, Airaksinen sanoo.
|