Blogin arkisto
Välähdyksiä Teknologiateollisuus ry:n asialistalta: "Pk-yritysten kaarti kasvaa"25.02.2009 Suomalainen teknologiateollisuus on maailmanluokan menestystarina. Mitä kuuluu alan työmarkkinajärjestölle tänään pk-yritysten näkökulmasta? Teknologiateollisuus ry:n tehtävä on luoda alalleen menestymisen edellytykset maailmanlaajuisessa taloudessa. Finanssikriisin kylmän kädenpuristuksen alkaessa tuntua asialistalle nousikin pian kysymys siitä, miten tuon hyytävän otteen voisi saada hellittämään. - Meillä on hyvät esimerkit aiemmasta lamasta - ja silloin tehtyjä virheitä ei toivota toistettavan. Teknologiateollisuus on vahvasti investointitavaroita tekevä teollisuuden ala ja merkittävä työllistäjä. Kannamme huolta siitä, millaisilla toimilla sen pyörät pidetään pyörimässä ja ihmiset töissä, Teknologiateollisuus ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Antti Zitting kertoo. Yksi Elinkeinoelämän keskusliiton, työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan yhteinen huoli on ollut rahoitus. Sen eteen on Zittingin mukaan tehty paljon töitä. - Tiedän, että kun rahoitus loppuu, loppuvat monen suomalaisen yrityksen vientimahdollisuudet ja siinä ketjussa olevien kotimarkkinayritysten elämän mahdollisuudet. Tätä korttitaloefektiä ei kuitenkaan oikein nähdä. Nyt tulisikin keskittyä mahdollisuuksiin erimielisyyksien sijaan, ja oikaista pienet takovirheet myöhemmin kohdalleen. Paikallista sopimista kohtiTeknologiateollisuuden omalta asialistalta löytyvät tällä hetkellä muun muassa innovaatioyliopisto ja ajankohtainen ympäristöteema: energia-asioiden ja ympäristöosaamisen nostaminen kilpailukyvyksi. Vahvasti tapetilla on ollut myös niin sanottu paikallinen sopiminen. Teknologiateollisuus pyrkii työehdoissa yrityskohtaisuuteen, jolloin palkoista ja muista työehdoista voitaisiin sopia lähempänä yrityksiä. Työmarkkinamallin muutokseen liittyen keskeistä kaikilla osapuolilla on myös paikalliseen sopimiseen liittyvän osaamisen ja valmiuksien tukeminen ja parantaminen. - Etsimme keinoja, kuinka yritys voisi erilaisissa tilanteissa sopeuttaa palkanmaksukykyään siihen, mitä se yrityksessä kulloinkin on. Pk-yrityksissä yrittäjä on samassa kelkassa koko henkilökunnan kanssa: jos ei ole töitä ja toimitaan kovin jäykästi, kukaan ei voita. Ymmärrän tämän, koska jokainen yritys on ollut pieni: kaikki ovat aloittaneet sieltä yhden, kahden ja viiden kaartista, Zitting sanoo. Pk-yrittäjän näkökulmaaAntti Zitting katsoo asioita vahvasti pk-yrittäjän näkökulmasta. Hän itse on valimoalan ihmisiä, ja luotsaa toimitusjohtajana tarkkuusvalimo Sacotec Components Oy -yritystä, joka lukeutuu pk-sektoriin; työntekijöitä on 65.Sacotecin alihankintaketju taas muodostuu yli 20 yrityksestä. - Teknologiateollisuudella on yhteinen suunta, mutta painotukset ovat eri sektoreilla luonnollisesti erilaiset. Pk-sektorimme on erittäin vahva ja sillä on vahva edustus hallituksessa. 1458 yrityksestä yli 1000 on pk-yrityksiä - ja se kaarti kasvaa koko ajan, Zitting kertoo. - Olemme kaikissa teknologiateollisuuden tärkeissä asioissa mukana, ja entistä enemmän tarkoituksemme on tuoda esiin työllistävän pk-sektorin erityispiirteitä ja asioita. Ajankohtaisten teemojen äärelläSektorin päämääränä on luoda pk-yrityksille edellytykset kasvuun ja osaamiseen ja vaikuttaa koulutus-, tutkimus- ja kehitystyöasioiden puolesta. - Nyt ajankohtainen teema on osaajista kiinni pitäminen ja hiljaisen tiedon siirtämisestä huolehtiminen. Kun vanha kaarti eläköityy, mistä saamme uutta työvoimaa alalle? Sektorillamme tarvitaan myös työnjohtajakoulutusta ihan toisella tavalla kuin millään muulla sektorilla. Omistamisen ja usein myös perheyrityksen näkökulmasta johtuen pääomaverotus ja yhtiöverotus ovat ihan eri asioita tässä kaartissa kuin isoissa yrityksissä, Zitting summaa. Hänen mukaansa pk-määrettä tärkeämpi porukan yhteinen nimittäjä onkin yrittäjyys. - Pk-nimike on vain lasikatto, määritelmä. Se varsinainen juttu on yrittäminen, yrittäjämäinen asenne kaikkeen työntekoon. - On absurdia, että kun yhteiskunnan asettama määritelmä ei toteudu esim. henkilökunnan määrän suhteen, eli yrityksessä onkin 251 työntekijää, silloin et yllättäen olisikaan enää pk-yrittäjä. Kuitenkaan mikään toimintatapa ei muutu, yrittäjiä ollaan edelleen. Se on se oleellisin juttu. Tällaisia lasikattoja haluan olla poistamassa. Neuvoja ja hankkeitaTeknologiateollisuudessa on yli 30 toimialayhdistystä, joissa seurataan kunkin sektorin kehitystä ja ohjataan sillä tapahtuvaa, muun muassa lainsäädäntöön ja koulutukseen liittyvää edunvalvontaa. - Teknologiateollisuus ry:ssä meillä on yli 100 toimihenkilöä, joista kaikki ovat jäsenyritysten käytettävissä. Kun neuvoa on kysynyt, niin aina neuvon on saanut, Antti Zitting todistaa. Jäsenyys tuo yrittäjälle suoran pääsyn alan tietovirtaan ja yhteyden kollegoihin ja päättäjiin alueellisesti ja valtiovallan tasolla. Liitolta löytyy valmiita, kokeiltuja ratkaisuja, joita voi hyödyntää omassa työssä ja yrityksessä. Työmarkkinayksikkö tarjoaa muun muassa työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkinta- ja soveltamisapua, konsultointi- ja oikeusapupalveluja sekä koulutusta. Lisäksi tarjolla on puhelinneuvontaa, innovaatiotoimintaa, kehittämishankkeita ja kansainvälistymispalveluja. - Kaikki on aktiivisista, eteenpäin katsovista, kehitystä janoavista, muutosta haluavista ihmisistä kiinni. Jos tällaista ihmisiä löytyy, he saavat tuotua asioita esille yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, Zitting sanoo. Hän itse on toiminut liitossa pk-sektorin eri tehtävissä 25 vuotta. - Ei siellä tarvitse olla kukkulan kuningas, että saa asioitaan esille. Kun osaat esittää asiasi laajemman kokonaisuuden näkökulmasta, yleensä asiaa pääsee viemään eteenpäin, hän kannustaa.
Teknologiateollisuus ry: - Metallien jalostuksen, kone- ja metallituoteteollisuuden, elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä tietotekniikka-alan yritysten toimialajärjestö. |